Mistä on hyvät johtajat tehty? : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus sosiaalialan työhyvinvoinnin johtamisesta Suomessa
Sihto, Leni (2017)
Sihto, Leni
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112317823
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112317823
Tiivistelmä
Sihto, Leni. Mistä on hyvät johtajat tehty? Kuvaileva kirjallisuuskatsaus sosiaalialan johtamisesta Suomessa. Helsinki syksy 2017, 39 sivua, 1 liite. Diakonia- ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Tässä opinnäytteessä tutkittiin sosiaalialan johtamista Suomessa. Tavoitteena oli selvittää, millainen johtaminen tukee työhyvinvointia. Opinnäytetyö toteutui integroivana kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa relevantin aikaisemman tutkimustiedon pohjalta pyrittiin vastaamaan kysymykseen ”Millaista on laadukas työhyvinvoinnin johtaminen sosiaalialalla?”.
Opinnäytetyön aineisto koostui viidestä tieteellisestä artikkelista ja tutkimuksesta. Tieteellisiä artikkeleita oli kolme ja tutkimuksia oli kaksi. Aineisto oli kokonaan suomenkielinen ja se on julkaistu vuosina 2004–2014. Aineistolähtöistä analyysimenetelmää käyttäen saatiin kirjallisuuskatsauksen tulokset. Tuloksista muodostui neljä pääluokkaa, jotka ovat: hyvä muutosjohtaminen on voimavarojen johtamista, johtamiskoulutus edesauttaa johtajana toimimista, hyvät vuorovaikutustaidot tuottavat laadukasta johtamista ja työntekijöiden osallisuus lisää työhyvinvointia.
Opinnäytetyön johtopäätöksissä todetaan, että sosiaalialan johtaminen on muutosjohtamista. Erilaiset toteutuneet tai parhaillaan suunniteltavat rakenneuudistukset tekevät muutoksesta sosiaalialan johtamisen jatkuvan haasteen. Jatkuva muutos kohdistaa työhyvinvointiin erityisiä paineita. Johtajalla on tärkeä rooli työhyvinvoinnin luojana.
Työhyvinvoinnin johtamisen kannalta keskeisiä ovat erilaiset työyhteisön vuorovaikutussuhteet. Työntekijöiden kannalta oleellista on johtajan avoimuus ja se, että johtajaan voi luottaa. Hyvä johtaja luottaa myös alaisiinsa ja saa heidät tuntemaan itsensä merkityksellisiksi.
Tässä opinnäytteessä tutkittiin sosiaalialan johtamista Suomessa. Tavoitteena oli selvittää, millainen johtaminen tukee työhyvinvointia. Opinnäytetyö toteutui integroivana kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa relevantin aikaisemman tutkimustiedon pohjalta pyrittiin vastaamaan kysymykseen ”Millaista on laadukas työhyvinvoinnin johtaminen sosiaalialalla?”.
Opinnäytetyön aineisto koostui viidestä tieteellisestä artikkelista ja tutkimuksesta. Tieteellisiä artikkeleita oli kolme ja tutkimuksia oli kaksi. Aineisto oli kokonaan suomenkielinen ja se on julkaistu vuosina 2004–2014. Aineistolähtöistä analyysimenetelmää käyttäen saatiin kirjallisuuskatsauksen tulokset. Tuloksista muodostui neljä pääluokkaa, jotka ovat: hyvä muutosjohtaminen on voimavarojen johtamista, johtamiskoulutus edesauttaa johtajana toimimista, hyvät vuorovaikutustaidot tuottavat laadukasta johtamista ja työntekijöiden osallisuus lisää työhyvinvointia.
Opinnäytetyön johtopäätöksissä todetaan, että sosiaalialan johtaminen on muutosjohtamista. Erilaiset toteutuneet tai parhaillaan suunniteltavat rakenneuudistukset tekevät muutoksesta sosiaalialan johtamisen jatkuvan haasteen. Jatkuva muutos kohdistaa työhyvinvointiin erityisiä paineita. Johtajalla on tärkeä rooli työhyvinvoinnin luojana.
Työhyvinvoinnin johtamisen kannalta keskeisiä ovat erilaiset työyhteisön vuorovaikutussuhteet. Työntekijöiden kannalta oleellista on johtajan avoimuus ja se, että johtajaan voi luottaa. Hyvä johtaja luottaa myös alaisiinsa ja saa heidät tuntemaan itsensä merkityksellisiksi.