Puhekieltä ja kavereita! : Maahanmuuttajanuorten kokemuksia kotoutumista tukevan toiminnan vaikutuksista
Leinonen, Anu (2017)
Leinonen, Anu
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112317820
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112317820
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on työelämälähtöinen laadullinen tutkimustyö. Työn tilaajana toimi Paremmin Yhdessä ry, joka järjestää monipuolista kotoutumista tukevaa toimintaa Jyväskylässä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka yhdistyksen toimintaan osallistuminen on vaikuttanut yksin maahan tulleiden nuorten kotoutumisprosessiin. Lisäksi selvitettiin integraation ongelmakohtia ja kartoitettiin ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi.
Aihe on ajankohtainen, sillä Suomi kansainvälistyy vauhdilla. Kotouttamistoimien järjestäminen on kuntien ja TE-keskuksen vastuulla. Maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvät asiat on nostettu esille myös Juha Sipilän Hallitusohjelmassa, mikä kielii aiheen tämänhetkisyydestä. Aiheen käsittely on merkittävää ammattialalle, sillä valtaosa Suomesta oleskelulupaa hakevista henkilöistä on iältään 18-34 -vuotiaita. Tämä sopii nuorisotyön piiriin lain puitteissa, sillä Nuorisolaki määrittelee nuoren alle 29-vuotiaaksi. Järjestöt ja yhdistykset edistävät osaltaan kotoutumista. Lisäksi kotoutumisen prosessi kestää useita vuosia. Näistä syistä johtuen aihe on merkittävä yhteisöpedagogien työkentällä sekä järjestö, - että nuorisotyössä.
Työn tietoperusta pohjautuu aiheen kirjallisuuteen ja tilastotietoihin. Työssä käsitellään maahanmuuttoa ilmiönä, sen syitä sekä taustalla vaikuttavia lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia. Merkittävin teoriaosuus koostuu sopeutumisstrategioista, kotoutumisprosessin vaiheista sekä kotoutumisen avaintekijöistä.
Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna. Haastatteluun osallistui neljä Suomeen yksin alaikäisinä tullutta nuorta miestä, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti sekä läksykerhon että Mahis-ryhmän toimintaan. Haastattelukysymykset pohjautuivat kotoutumisen avaintekijöihin, joten teoria ja käytäntö linkittyvät hyvin toisiinsa.
Tulokset ovat monipuolisia. Niistä ilmenee, että nuorten näkökulmasta tärkeimpiä osallistumisen hyötyjä ovat kielen oppiminen sekä kavereiden saaminen. Kotoutumisen haasteena koetaan esimerkiksi hankaluus tutustua syntysuomalaisiin nuoriin. Työ on tuottanut arvokasta tulosta, sillä nuorten ääni kotoutumisen asiantuntijoina on saatu hyvin kuuluviin.
Tunne osallisuudesta edistää maahan muuttaneiden juurtumista Suomeen. Onnistunut integraatio puolestaan kannustaa jatkoopintoihin ja työelämään sekä edesauttaa hyvinvointia. Työn tulokset ovat hyvin tilaajan hyödynnettävissä, sillä nuorten kehittämisideat olivat konkreettisia, jolloin niihin on helppo tarttua. Työn avulla voidaan perehdyttää yhdistyksen tulevia vapaaehtoisia. Tämä opinnäytetyö kartoittaa kotoutumisen tietoperustaa, minkä vuoksi se on hyödynnettävissä koko toimialan käyttöön.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka yhdistyksen toimintaan osallistuminen on vaikuttanut yksin maahan tulleiden nuorten kotoutumisprosessiin. Lisäksi selvitettiin integraation ongelmakohtia ja kartoitettiin ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi.
Aihe on ajankohtainen, sillä Suomi kansainvälistyy vauhdilla. Kotouttamistoimien järjestäminen on kuntien ja TE-keskuksen vastuulla. Maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvät asiat on nostettu esille myös Juha Sipilän Hallitusohjelmassa, mikä kielii aiheen tämänhetkisyydestä. Aiheen käsittely on merkittävää ammattialalle, sillä valtaosa Suomesta oleskelulupaa hakevista henkilöistä on iältään 18-34 -vuotiaita. Tämä sopii nuorisotyön piiriin lain puitteissa, sillä Nuorisolaki määrittelee nuoren alle 29-vuotiaaksi. Järjestöt ja yhdistykset edistävät osaltaan kotoutumista. Lisäksi kotoutumisen prosessi kestää useita vuosia. Näistä syistä johtuen aihe on merkittävä yhteisöpedagogien työkentällä sekä järjestö, - että nuorisotyössä.
Työn tietoperusta pohjautuu aiheen kirjallisuuteen ja tilastotietoihin. Työssä käsitellään maahanmuuttoa ilmiönä, sen syitä sekä taustalla vaikuttavia lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia. Merkittävin teoriaosuus koostuu sopeutumisstrategioista, kotoutumisprosessin vaiheista sekä kotoutumisen avaintekijöistä.
Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna. Haastatteluun osallistui neljä Suomeen yksin alaikäisinä tullutta nuorta miestä, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti sekä läksykerhon että Mahis-ryhmän toimintaan. Haastattelukysymykset pohjautuivat kotoutumisen avaintekijöihin, joten teoria ja käytäntö linkittyvät hyvin toisiinsa.
Tulokset ovat monipuolisia. Niistä ilmenee, että nuorten näkökulmasta tärkeimpiä osallistumisen hyötyjä ovat kielen oppiminen sekä kavereiden saaminen. Kotoutumisen haasteena koetaan esimerkiksi hankaluus tutustua syntysuomalaisiin nuoriin. Työ on tuottanut arvokasta tulosta, sillä nuorten ääni kotoutumisen asiantuntijoina on saatu hyvin kuuluviin.
Tunne osallisuudesta edistää maahan muuttaneiden juurtumista Suomeen. Onnistunut integraatio puolestaan kannustaa jatkoopintoihin ja työelämään sekä edesauttaa hyvinvointia. Työn tulokset ovat hyvin tilaajan hyödynnettävissä, sillä nuorten kehittämisideat olivat konkreettisia, jolloin niihin on helppo tarttua. Työn avulla voidaan perehdyttää yhdistyksen tulevia vapaaehtoisia. Tämä opinnäytetyö kartoittaa kotoutumisen tietoperustaa, minkä vuoksi se on hyödynnettävissä koko toimialan käyttöön.