Muslimikulttuuri ja rintasyöpä: tietämys ja suhtautuminen - kirjallisuuskatsaus
Latva, Annina; Pajunen, Heta (2017)
Latva, Annina
Pajunen, Heta
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112217789
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112217789
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli hankkia tietoa rintasyöpätietoisuudesta ja rintasyöpään suhtautumisesta muslimikulttuurissa. Kerätyn tiedon pohjalta Satakunnan Syöpäyhdistys voi kehittää vertaistukitoimintaansa monikulttuurisessa yhteiskunnassamme.
Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Suomenkielistä materiaalia aiheesta ei juurikaan ollut. Kirjallisuuskatsauksen materiaali on kerätty kansainvälisestä aineistosta.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa nousi esiin musliminaisten vähäisempi rintasyöpätietoisuus länsimaisiin naisiin verrattuna. Esimerkiksi seulontoihin osallistuminen on selvästi vähäisempää. Myös rintasyöpään sairautena suhtaudutaan muslimikulttuuririssa eri tavalla kuin länsimaissa yleisesti.
Tämän työn tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi keskustelun avaajana monikulttuurisessa työssä. Tutkimusaineistossa tärkeäksi nousi vähemmistökulttuurien naisten osallistaminen. Rintasyöpävalistuksen ja vertaistukitoiminnan suunnitteluun olisi tärkeää ottaa mukaan vähemmistökulttuurien naiset itse. Esimerkiksi muslimikulttuurissa rinnoista puhuminen ei ole yhtä luontevaa kuin länsimaissa, ja aiheeseen liittyy häveliäisyyttä. Rintasyöpävalistuksen tulisi olla kulttuurisensitiivisesti suunniteltua ja saatavissa usealla kielellä. Tässä vähemmistökulttuurien edustajat ovat asiantuntijoita. Ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin muistaa, että jokainen sairastunut on yksilö, riippumatta kulttuurisesta tai uskonnollisesta taustasta
Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Suomenkielistä materiaalia aiheesta ei juurikaan ollut. Kirjallisuuskatsauksen materiaali on kerätty kansainvälisestä aineistosta.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa nousi esiin musliminaisten vähäisempi rintasyöpätietoisuus länsimaisiin naisiin verrattuna. Esimerkiksi seulontoihin osallistuminen on selvästi vähäisempää. Myös rintasyöpään sairautena suhtaudutaan muslimikulttuuririssa eri tavalla kuin länsimaissa yleisesti.
Tämän työn tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi keskustelun avaajana monikulttuurisessa työssä. Tutkimusaineistossa tärkeäksi nousi vähemmistökulttuurien naisten osallistaminen. Rintasyöpävalistuksen ja vertaistukitoiminnan suunnitteluun olisi tärkeää ottaa mukaan vähemmistökulttuurien naiset itse. Esimerkiksi muslimikulttuurissa rinnoista puhuminen ei ole yhtä luontevaa kuin länsimaissa, ja aiheeseen liittyy häveliäisyyttä. Rintasyöpävalistuksen tulisi olla kulttuurisensitiivisesti suunniteltua ja saatavissa usealla kielellä. Tässä vähemmistökulttuurien edustajat ovat asiantuntijoita. Ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin muistaa, että jokainen sairastunut on yksilö, riippumatta kulttuurisesta tai uskonnollisesta taustasta