"Äiti ei osannut sanoa mitään positiivista omasta lapsestaan" : Lastentarhanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia lasten kaltoinkohtelusta.
Syväoja, Asta; Yrjänäinen, Maarit (2017)
Syväoja, Asta
Yrjänäinen, Maarit
Vaasan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112217766
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112217766
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaiset ovat päiväkodissa toimivien kasvattajien valmiudet toimia lapsen edun mukaisesti kaltoinkohteluun liittyvissä asioissa. Lisäksi tutkittiin, miten kaltoinkohtelu näkyy lapsen toiminnassa ja miten kaltoinkohdeltu lapsi tunnistetaan päiväkodissa. Tutkimuksessa tutkittiin myös sitä, millä tavoin lasta ja perhettä autetaan sekä miten päiväkodin kasvattajien valmiuksia puuttua lapsen kaltoinkohteluun tulisi kehittää. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda kaltoinkohtelua esille ja lisätä ihmisten tietoisuutta sen monimuotoisuudesta.
Tutkimuksen teoriaosuus käsittelee muun muassa lapsia, varhaiskasvatusta, lapsen kaltoinkohtelua, varhaista puuttumista sekä lastensuojelua. Tutkimuksessa käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla viittä eri lastentarhanopettajaa viidestä eri päiväkodista Kurikan ja Ilmajoen alueella. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia ja teemoittelua.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että haastateltavat lastentarhanopettajat kykenivät huomaamaan, jos lasta on kaltoinkohdeltu, ja he osasivat käyttää ammattitaitoaan hyödyksi sekä toimia sen mukaisesti kaltoinkohtelutilanteissa. Kasvattajat halusivat päivittää tietämystään kaltoinkohtelusta koulutusten avulla. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että lastentarhanopettajat tietävät melko hyvin, mitä kaltoinkohtelu tarkoittaa. Aineistosta on pääteltävissä myös se, että lastentarhanopettajat haluavat konsultoida sosiaalitoimea kaltoinkohteluun liittyvissä asioissa ennen lastensuojeluilmoituksen tekoa.
Tutkimuksen teoriaosuus käsittelee muun muassa lapsia, varhaiskasvatusta, lapsen kaltoinkohtelua, varhaista puuttumista sekä lastensuojelua. Tutkimuksessa käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla viittä eri lastentarhanopettajaa viidestä eri päiväkodista Kurikan ja Ilmajoen alueella. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia ja teemoittelua.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että haastateltavat lastentarhanopettajat kykenivät huomaamaan, jos lasta on kaltoinkohdeltu, ja he osasivat käyttää ammattitaitoaan hyödyksi sekä toimia sen mukaisesti kaltoinkohtelutilanteissa. Kasvattajat halusivat päivittää tietämystään kaltoinkohtelusta koulutusten avulla. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että lastentarhanopettajat tietävät melko hyvin, mitä kaltoinkohtelu tarkoittaa. Aineistosta on pääteltävissä myös se, että lastentarhanopettajat haluavat konsultoida sosiaalitoimea kaltoinkohteluun liittyvissä asioissa ennen lastensuojeluilmoituksen tekoa.