Itsearviointi sukupuolisensitiivisessä tyttötyössä : Voimavaralähtöisen itsearviointimenetelmän luominen Turun Tyttöjen Talolle
Silmunen, Veera (2017)
Silmunen, Veera
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112217719
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112217719
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, millainen itsearviointimenetelmä on toimiva nuoren käytössä, kun työmuotona on sukupuolisensitiivinen tyttötyö. Sukupuolisensitiivinen tyttötyö on yksi nuorisotyön muoto, jossa nähdään sukupuolien eri ilmenemismuodot ja tavat ilmaista tyttöyttä. Siinä tuetaan nuoren kasvua, omanlaisekseen yksilökseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös saada selville, miten itsearviointi on hyödyllinen nuorille ja nuorten ryhmänohjaajille. Itsearviointimenetelmästä luotiin ensin testiversio, jota koekäytettiin keväällä 2017 Turun Tyttöjen Talon® kolmessa Kasvu-ryhmässä. Testi-itsearvioinnin ja kehittämistyönmenetelmien tuloksien perusteella, oli tarkoitus kehittää lopullinen itsearviointimenetelmä, joka sopii sukupuolisensitiiviseen tyttötyöhön käytettäväksi.
Opinnäytetyön tilaajana oli Turun Tyttöjen Talo ®. Tyttöjen Talon® toimintamuotona on sukupuoli- ja kulttuurisensitiivinen tyttötyö. He tarjoavat avointa toimintaa ja ryhmä-toimintaa 12-28- vuotiaille tytöille, ja siksi itsensä kokeviksi. Itsearviointi menetelmä tulee Turun Tyttöjen Talon® Kasvu-ryhmien käyttöön. Kasvu- ryhmät ovat luotettavan ohjaajan vetämiä syvempiä keskusteluryhmiä, joissa nuoret saavat tukea samassa tilanteessa olevilta nuorilta. Turun Tyttöjen Talon ® ohjaajilla oli tarve itsearviointimenetelmään josta olisi hyötyä sekä ryhmien nuorille, että ryhmienohjaajille. Ohjaajat uskoivat itsearviointimenetelmän auttavan nuoria näkemään, heidän oman kehityksensä ryhmän aikana. Ohjaajien mukaan nuorten oman itsearvioinnin tulokset taas auttaisivat ohjaajia kehittämään ryhmää, niin että se vastaisi nuorten tarpeita paremmin. Itsearviointimenetelmän toivottiin olevan voimavaralähtöinen ja ongelmien sijaan keskittyvän nuorten vahvuuksiin.
Kehittämistyö oli laadullinen työ. Kehittämistyönmenetelminä käytettiin benchmarkingia, haastatteluita ja havainnointia. Benchmarking-menetelmän avulla tehtiin kolme sähköpostihaastattelua Suomen muille Tyttöjen Taloille®, vierailtiin kolmen eri sosiaali-alan työntekijän luona jotka käyttävät itsearviointia työssään sekä tutkittiin Susanna Vesakon opinnäytetyötä jossa hän luo itsearviointimenetelmän nuorisokeskuksen käyttöön.Benchmarking toteutettiin vuoden 2017 helmikuusta kesäkuuhun. Haastatteluna tehtiin viisi puolistrukuroitua haastattelua Kasvuryhmien nuorille, jotka koekäyttivät itsearviointi menetelmää. Toisena haastattelumuotona oli ryhmähaastattelu, jossa haastateltiin kolmea ryhmän Kasvuryhmän-ohjaajaa, keiden ryhmän nuoret koekäyttivät itsearviointimenetelmää. Kaikki haastattelut toteutettiin vuoden 2017 toukokuussa. Havainnointi-menetelmän avulla selvitettiin eroja siitä, kun ryhmänohjaaja havainnoi nuoren kehittymistä ryhmän aikana ja kun nuori itse arvioi omaa kehittymistään ryhmän aikana. Havainnointi toteutettiin vuoden 2017 helmikuusta toukokuuhun. Aineiston analysoinnissa käytettiin teemoittelua.
Tutkimuksen tuloksista nousi esille, että itsearviointimenetelmässä ei niinkään tarvitse näkyä tyttötyö. Sukupuolisensitiivisesti asetetut kysymykset sen sijaan mahdollistavat menetelmän laajemman käytön. Analyysissa nousi esille itsearvioinnin tärkeimpinä puolina itsestään oppiminen, voimavarojen esille tuominen ja tavoitteiden asettaminen. Menetelmän käyttö vahvistaa nuorten itsetuntemusta, auttaa heitä tunnistamaan uusia asioita itsestään ja näyttämään heille kuinka he pystyvät toteuttamaan tavoitteitaan. Itsearviointimenetelmä helpottaa ohjaajien työskentelyä ja antaa mahdollisuuden kehittää ryhmätoimintaa laadukkaammaksi. Analyysista kävi ilmi, että positiivinen pedagogiikka soveltuu hyvin sukupuolisensitiivisessä tyttötyössä käytettävän itsearvioinnin teoriapohjaksi. Positiivisen pedagogiikan teoriapohjalla toteutettu itsearviointi sai kehittämistyön aikana kiinnostusta ja tarvetta muilta Suomen Tyttöjen Taloilta ja benchmarking kohteilta.
Opinnäytetyön tilaajana oli Turun Tyttöjen Talo ®. Tyttöjen Talon® toimintamuotona on sukupuoli- ja kulttuurisensitiivinen tyttötyö. He tarjoavat avointa toimintaa ja ryhmä-toimintaa 12-28- vuotiaille tytöille, ja siksi itsensä kokeviksi. Itsearviointi menetelmä tulee Turun Tyttöjen Talon® Kasvu-ryhmien käyttöön. Kasvu- ryhmät ovat luotettavan ohjaajan vetämiä syvempiä keskusteluryhmiä, joissa nuoret saavat tukea samassa tilanteessa olevilta nuorilta. Turun Tyttöjen Talon ® ohjaajilla oli tarve itsearviointimenetelmään josta olisi hyötyä sekä ryhmien nuorille, että ryhmienohjaajille. Ohjaajat uskoivat itsearviointimenetelmän auttavan nuoria näkemään, heidän oman kehityksensä ryhmän aikana. Ohjaajien mukaan nuorten oman itsearvioinnin tulokset taas auttaisivat ohjaajia kehittämään ryhmää, niin että se vastaisi nuorten tarpeita paremmin. Itsearviointimenetelmän toivottiin olevan voimavaralähtöinen ja ongelmien sijaan keskittyvän nuorten vahvuuksiin.
Kehittämistyö oli laadullinen työ. Kehittämistyönmenetelminä käytettiin benchmarkingia, haastatteluita ja havainnointia. Benchmarking-menetelmän avulla tehtiin kolme sähköpostihaastattelua Suomen muille Tyttöjen Taloille®, vierailtiin kolmen eri sosiaali-alan työntekijän luona jotka käyttävät itsearviointia työssään sekä tutkittiin Susanna Vesakon opinnäytetyötä jossa hän luo itsearviointimenetelmän nuorisokeskuksen käyttöön.Benchmarking toteutettiin vuoden 2017 helmikuusta kesäkuuhun. Haastatteluna tehtiin viisi puolistrukuroitua haastattelua Kasvuryhmien nuorille, jotka koekäyttivät itsearviointi menetelmää. Toisena haastattelumuotona oli ryhmähaastattelu, jossa haastateltiin kolmea ryhmän Kasvuryhmän-ohjaajaa, keiden ryhmän nuoret koekäyttivät itsearviointimenetelmää. Kaikki haastattelut toteutettiin vuoden 2017 toukokuussa. Havainnointi-menetelmän avulla selvitettiin eroja siitä, kun ryhmänohjaaja havainnoi nuoren kehittymistä ryhmän aikana ja kun nuori itse arvioi omaa kehittymistään ryhmän aikana. Havainnointi toteutettiin vuoden 2017 helmikuusta toukokuuhun. Aineiston analysoinnissa käytettiin teemoittelua.
Tutkimuksen tuloksista nousi esille, että itsearviointimenetelmässä ei niinkään tarvitse näkyä tyttötyö. Sukupuolisensitiivisesti asetetut kysymykset sen sijaan mahdollistavat menetelmän laajemman käytön. Analyysissa nousi esille itsearvioinnin tärkeimpinä puolina itsestään oppiminen, voimavarojen esille tuominen ja tavoitteiden asettaminen. Menetelmän käyttö vahvistaa nuorten itsetuntemusta, auttaa heitä tunnistamaan uusia asioita itsestään ja näyttämään heille kuinka he pystyvät toteuttamaan tavoitteitaan. Itsearviointimenetelmä helpottaa ohjaajien työskentelyä ja antaa mahdollisuuden kehittää ryhmätoimintaa laadukkaammaksi. Analyysista kävi ilmi, että positiivinen pedagogiikka soveltuu hyvin sukupuolisensitiivisessä tyttötyössä käytettävän itsearvioinnin teoriapohjaksi. Positiivisen pedagogiikan teoriapohjalla toteutettu itsearviointi sai kehittämistyön aikana kiinnostusta ja tarvetta muilta Suomen Tyttöjen Taloilta ja benchmarking kohteilta.