Ulosottomiehen velvollisuus hakea pesänselvittäjää ja pesänjakajaa kuolinpesäosuuden ulosmittauksen jälkeen
Mäkiniemi, Johanna (2017)
Mäkiniemi, Johanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112217703
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112217703
Tiivistelmä
Ulosotossa on kyse laiminlyötyjen velvoitteiden täytäntöönpanosta. Ulosottoviranomaisten tehtävänä on huolehtia niin velkojan kuin velallisenkin edusta. Perintö syntyy lakimääräisesti tai testamentin kautta lähiomaisen tai muun perinnönjättäjän kuoltua. Myös oikeus perintöön on velalliselta ulosmitattavissa olevaa varallisuutta ja näin ollen siis kuolinpesäosuus voidaan ulosmitata.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin kuolinpesäosuutta ulosmittauksen kohteena, pesänselvitystä perinnönjaon edellytyksenä sekä perinnönjaon suorittamista ulosmittauksen loppuunsaattamisen edellytyksenä. Tavoitteena oli selvittää mitä toimia ulosottomiehellä on käytettävissään ulosmittauksen loppuunsaattamiseksi perinnönjaon myötä silloin, kun velallisen pesäosuus tai oikeus perintöön on ulosmitattu. Tavoitteena oli, että työtä voisi hyödyntää ohjeen tapaan työelämässä. Tarkoituksena oli tutkia milloin pesänselvittäjän ja pesänjakajan hakeminen on mahdollista ulosottomiehen toimesta sekä milloin ne voidaan nähdä ulosottomiehen velvollisuutena, kun kuolinpesäosuus on ulosmitattu ja mihin ulosottomiehen harkinta näissä tilanteissa perustuu. Menetelmänä työssä on käytetty lainopillista tutkimusta. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Pirkanmaan ulosottovirasto.
Tutkimuskysymykseen, mitä keinoja ulosottomiehellä on käytettävissään kuolinpesä-osuuden ulosmittaamisen jälkeen perinnönjaon aikaansaamiseksi ja milloin näihin toimiin tulee ryhtyä, ei ole annettavissa yhtä oikeaa vastausta. Ulosottokaaren 4:79:n mukaan ulosottomies saa tarvittaessa hakea pesänselvittäjän ja pesänjakajan määräämistä. Lainopillinen tutkimus kuitenkin osoitti, että käytännössä joissakin tapauksissa ulosottomiehellä on velvollisuus näiden hakemiseen. Kuolinpesäosuuden ulosmittaamisen tarkoituksena on saada velallisen velkoja maksetuksi ja viime kädessä perinnönjakoon ryhtymisestä huolehtiminen pesänjakajan hakemisella on ulosottomiehen velvollisuus. Perinnönjako edellyttää pesänselvitystä, joten mikäli sitä ei ole hoidettu osakkaiden toimesta, tulee ulosottomiehen hakea myös pesänselvittäjän määräämistä. Osakkaiden passiivisuus ryhtyä pesänselvitykseen ja pesänjakoon on yleisin syy ulosottomiehen toimintavelvollisuuden käynnistymiseen.
Ulosottomiehen työssä korostuu itsenäinen harkinta, jota ohjaa ulosottolainsäädäntö. Työ osoitti, että merkittävimmät harkinnassa huomioitavat ulosoton periaatteet ovat asianmukaisuuden ja joutuisuuden vaatimukset. Päätöksiä tehdessä tulee huomioida myös sivullisiin kohdistuvat oikeusvaikutukset ja toimia vähimmän haitan periaatteen mukaisesti.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin kuolinpesäosuutta ulosmittauksen kohteena, pesänselvitystä perinnönjaon edellytyksenä sekä perinnönjaon suorittamista ulosmittauksen loppuunsaattamisen edellytyksenä. Tavoitteena oli selvittää mitä toimia ulosottomiehellä on käytettävissään ulosmittauksen loppuunsaattamiseksi perinnönjaon myötä silloin, kun velallisen pesäosuus tai oikeus perintöön on ulosmitattu. Tavoitteena oli, että työtä voisi hyödyntää ohjeen tapaan työelämässä. Tarkoituksena oli tutkia milloin pesänselvittäjän ja pesänjakajan hakeminen on mahdollista ulosottomiehen toimesta sekä milloin ne voidaan nähdä ulosottomiehen velvollisuutena, kun kuolinpesäosuus on ulosmitattu ja mihin ulosottomiehen harkinta näissä tilanteissa perustuu. Menetelmänä työssä on käytetty lainopillista tutkimusta. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Pirkanmaan ulosottovirasto.
Tutkimuskysymykseen, mitä keinoja ulosottomiehellä on käytettävissään kuolinpesä-osuuden ulosmittaamisen jälkeen perinnönjaon aikaansaamiseksi ja milloin näihin toimiin tulee ryhtyä, ei ole annettavissa yhtä oikeaa vastausta. Ulosottokaaren 4:79:n mukaan ulosottomies saa tarvittaessa hakea pesänselvittäjän ja pesänjakajan määräämistä. Lainopillinen tutkimus kuitenkin osoitti, että käytännössä joissakin tapauksissa ulosottomiehellä on velvollisuus näiden hakemiseen. Kuolinpesäosuuden ulosmittaamisen tarkoituksena on saada velallisen velkoja maksetuksi ja viime kädessä perinnönjakoon ryhtymisestä huolehtiminen pesänjakajan hakemisella on ulosottomiehen velvollisuus. Perinnönjako edellyttää pesänselvitystä, joten mikäli sitä ei ole hoidettu osakkaiden toimesta, tulee ulosottomiehen hakea myös pesänselvittäjän määräämistä. Osakkaiden passiivisuus ryhtyä pesänselvitykseen ja pesänjakoon on yleisin syy ulosottomiehen toimintavelvollisuuden käynnistymiseen.
Ulosottomiehen työssä korostuu itsenäinen harkinta, jota ohjaa ulosottolainsäädäntö. Työ osoitti, että merkittävimmät harkinnassa huomioitavat ulosoton periaatteet ovat asianmukaisuuden ja joutuisuuden vaatimukset. Päätöksiä tehdessä tulee huomioida myös sivullisiin kohdistuvat oikeusvaikutukset ja toimia vähimmän haitan periaatteen mukaisesti.