Huippuhävittäjämalli haussa – Kuinka hävittäjähankinta lobataan Suomeen
Hernandez, Luciano (2017)
Hernandez, Luciano
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112117566
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112117566
Tiivistelmä
Puolustusvoimat suunnittelee korvaavansa aikavälillä 2025-2030 ilmavoimien Boeing F/A-18C/D Hornet-monitoimihävittäjät uudella konetyypillä. Tuleva kauppa on erittäin merkittävä Suomen puolustusvoimille sekä maanpuolustuksen uskottavuuden, että toimintakyvyn ylläpitämisen kannalta. Tämän lisäksi tuleva kauppa on kaavaillulla 7-10 miljardin euron budjetillaan Puolustusvoimien tähän astisista hankinnoista rahallisesti kallein, sekä kokoluokaltaan kansainväliselläkin mittapuulla merkittävä hankinta. Hankintahinnan lisäksi elinkaari- ja käyttökustannusten arvioidaan hävittäjille asetetun 30 vuoden elinkaaren aikana nousevan 20-30 miljardiin euroon.
Puolustusvoimien esiselvityksen mukaan maanpuolustuksen kannalta paras ratkaisu on korvata Hornetit ratkaisulla, joka perustuu monitoimihävittäjän ominaisuuksiin. Vuonna 2014 aloitettu HX-hankkeeksi ristitty hankinta- ja käyttöönottoprosessi on edennyt siihen asti, että tietopyynnöt on vastaanotettu viideltä eri puolustusalan toimittajalta neljästä eri maasta. Vuonna 2018 puolustusministeriö lähettää tietopyyntöihin vastanneiden yhtiöiden kotimaiden hallituksille tarjouspyynnöt.
Nämä viisi mukana olevaa valmistajaa ja tuotetta ovat isobritannialainen BAe Systems ja yhteiseurooppalaisena projektina tuotettu Eurofighter Typhoon, ranskalainen Dassault ja Rafale, ruotsalainen Saab ja JAS 39 Gripen E, yhdysvaltalainen Boeingin ja F/A-18E/F Super Hornet sekä yhdysvaltalainen Lockheed Martin ja JSF F-35 Lightning II.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on vastata viiteen tutkimuskysymykseen:
1) Onko asevalmistajien lobbauksen ja markkinoinnin välillä eroa?
2) Ketkä ovat lobbauksen kohderyhmät HX-hankkeeseen liittyen?
3) Millaisin keinoin Suomen valintapäätökseen yritetään vaikuttaa?
4) Miten puolustusalan toimijat toteuttavat markkinointiviestintäänsä?
5) Miten viesti on kohdennettu Suomelle?
Tutkimusmenetelmänä tässä opinnäytetyössä vertaillaan viiden valmistajan markkinointiviestintää ja lobbausta, markkinointikanavia. Vertailussa tuli ilmi, ettei yhtiöiden markkinointi juurikaan eroa toisistaan, mutta päätökseen yritetään voimakkaasti vaikuttaa erilaisilla kaupan mukana Suomelle tarjottavilla hyödyillä.
Puolustusvoimien esiselvityksen mukaan maanpuolustuksen kannalta paras ratkaisu on korvata Hornetit ratkaisulla, joka perustuu monitoimihävittäjän ominaisuuksiin. Vuonna 2014 aloitettu HX-hankkeeksi ristitty hankinta- ja käyttöönottoprosessi on edennyt siihen asti, että tietopyynnöt on vastaanotettu viideltä eri puolustusalan toimittajalta neljästä eri maasta. Vuonna 2018 puolustusministeriö lähettää tietopyyntöihin vastanneiden yhtiöiden kotimaiden hallituksille tarjouspyynnöt.
Nämä viisi mukana olevaa valmistajaa ja tuotetta ovat isobritannialainen BAe Systems ja yhteiseurooppalaisena projektina tuotettu Eurofighter Typhoon, ranskalainen Dassault ja Rafale, ruotsalainen Saab ja JAS 39 Gripen E, yhdysvaltalainen Boeingin ja F/A-18E/F Super Hornet sekä yhdysvaltalainen Lockheed Martin ja JSF F-35 Lightning II.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on vastata viiteen tutkimuskysymykseen:
1) Onko asevalmistajien lobbauksen ja markkinoinnin välillä eroa?
2) Ketkä ovat lobbauksen kohderyhmät HX-hankkeeseen liittyen?
3) Millaisin keinoin Suomen valintapäätökseen yritetään vaikuttaa?
4) Miten puolustusalan toimijat toteuttavat markkinointiviestintäänsä?
5) Miten viesti on kohdennettu Suomelle?
Tutkimusmenetelmänä tässä opinnäytetyössä vertaillaan viiden valmistajan markkinointiviestintää ja lobbausta, markkinointikanavia. Vertailussa tuli ilmi, ettei yhtiöiden markkinointi juurikaan eroa toisistaan, mutta päätökseen yritetään voimakkaasti vaikuttaa erilaisilla kaupan mukana Suomelle tarjottavilla hyödyillä.