Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
”ÄITI KUOLI SYÖPÄÄN, KUN OLIN 17-VUOTIAS.” Tapaustutkimus nuoresta, joka menetti vanhempansa syövälle.
Paasonen, Katri (2017)
Paasonen, Katri
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112117564
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112117564
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Paasonen, Katri. ”Äiti kuoli syöpään, kun olin 17-vuotias.” Tapaustutkimus nuoresta, joka menetti vanhempansa syövälle.
Syksy 2017. 52s., 1liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kokemusta siitä, millaista on menettää vanhempansa syövälle. Tavoitteena on ollut kerätä tietoa nuoren tuen tarpeista tässä ti-lanteessa. Ilmiötä on tarkasteltu teoriatiedon ja kokemustiedon avulla. Kokemuksellinen aineisto on hankittu haastattelemalla henkilöä, jonka vanhempi menehtyi syöpään tämän ollessa nuori.
Yhteistyötahona tässä opinnäytetyössä on ollut Syöpäjärjestöt. Syöpäjärjestöllä oli nous-sut esiin tarve tietoon nuorten (13–22-vuotiaiden) tarpeista, jotka menettävät vanhem-man syövälle. Tutkimuskysymyksinä tässä opinnäytetyössä ovat: Minkälaisia tarpeita nuorilla on, kun vanhempi menehtyy syöpään? Kuinka Syöpäjärjestöt voisi auttaa nuoria, joka menettävät vanhempansa? Kuinka tavoittaa vanhempansa menettänyt nuori Syöpä-järjestöjen tarjoaman avun piiriin?
Tutkimusmenetelmänä on käytetty tapaustutkimusta. Aineistonkeruu tehtiin teemahaas-tattelulla. Haastateltava henkilö on menettänyt äitinsä syövälle 17-vuotiaana 12 vuotta aiemmin. Aineisto litteroitiin ja analysoitiin. Opinnäytetyössä kuvataan haastateltavan kokemuksia vanhemman menettämisestä nuorella iällä. Aineistosta saatiin käytännön keinoja ja ideoita Syöpäjärjestöille nuorten avuksi, mitkä tässä opinnäytetyössä myös esitellään.
Tuloksista käy ilmi, että nuoren saama käytännön apu asioiden hoitoon ei ole riittävää, kun vanhempi menehtyy. Myöskin henkinen apu on ollut riittämätöntä. Nuoren huomi-oiminen vanhemman sairastamisvaiheessa ja tiedonanto sairaudesta sekä meneillään ole-vasta tilanteesta on tärkeää vaikkakin riittämätöntä. Tärkeimmäksi tarpeeksi tulosten mukaan nousi toisen ihmisen antama tuki nuorelle. Tärkeimmäksi henkilöksi tuen tar-joamiseen on nuorelle ystävä tai läheinen. Myös vertainen oli tärkeässä roolissa surussa tukemisessa. Keskustelu sekä toiminnalliset menetelmät esimerkiksi piirtäminen, huuta-minen tai jonkin heittäminen surun käsittelyssä auttoivat surun mukana tuomien tuntei-den käsittelyssä ja sanoittamisessa.
Asiasanat: nuoret, suru, syöpätaudit, tapaustutkimus, vanhemmat
Paasonen, Katri. ”Äiti kuoli syöpään, kun olin 17-vuotias.” Tapaustutkimus nuoresta, joka menetti vanhempansa syövälle.
Syksy 2017. 52s., 1liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kokemusta siitä, millaista on menettää vanhempansa syövälle. Tavoitteena on ollut kerätä tietoa nuoren tuen tarpeista tässä ti-lanteessa. Ilmiötä on tarkasteltu teoriatiedon ja kokemustiedon avulla. Kokemuksellinen aineisto on hankittu haastattelemalla henkilöä, jonka vanhempi menehtyi syöpään tämän ollessa nuori.
Yhteistyötahona tässä opinnäytetyössä on ollut Syöpäjärjestöt. Syöpäjärjestöllä oli nous-sut esiin tarve tietoon nuorten (13–22-vuotiaiden) tarpeista, jotka menettävät vanhem-man syövälle. Tutkimuskysymyksinä tässä opinnäytetyössä ovat: Minkälaisia tarpeita nuorilla on, kun vanhempi menehtyy syöpään? Kuinka Syöpäjärjestöt voisi auttaa nuoria, joka menettävät vanhempansa? Kuinka tavoittaa vanhempansa menettänyt nuori Syöpä-järjestöjen tarjoaman avun piiriin?
Tutkimusmenetelmänä on käytetty tapaustutkimusta. Aineistonkeruu tehtiin teemahaas-tattelulla. Haastateltava henkilö on menettänyt äitinsä syövälle 17-vuotiaana 12 vuotta aiemmin. Aineisto litteroitiin ja analysoitiin. Opinnäytetyössä kuvataan haastateltavan kokemuksia vanhemman menettämisestä nuorella iällä. Aineistosta saatiin käytännön keinoja ja ideoita Syöpäjärjestöille nuorten avuksi, mitkä tässä opinnäytetyössä myös esitellään.
Tuloksista käy ilmi, että nuoren saama käytännön apu asioiden hoitoon ei ole riittävää, kun vanhempi menehtyy. Myöskin henkinen apu on ollut riittämätöntä. Nuoren huomi-oiminen vanhemman sairastamisvaiheessa ja tiedonanto sairaudesta sekä meneillään ole-vasta tilanteesta on tärkeää vaikkakin riittämätöntä. Tärkeimmäksi tarpeeksi tulosten mukaan nousi toisen ihmisen antama tuki nuorelle. Tärkeimmäksi henkilöksi tuen tar-joamiseen on nuorelle ystävä tai läheinen. Myös vertainen oli tärkeässä roolissa surussa tukemisessa. Keskustelu sekä toiminnalliset menetelmät esimerkiksi piirtäminen, huuta-minen tai jonkin heittäminen surun käsittelyssä auttoivat surun mukana tuomien tuntei-den käsittelyssä ja sanoittamisessa.
Asiasanat: nuoret, suru, syöpätaudit, tapaustutkimus, vanhemmat