Defibrillaattorin käyttö maallikolla : Kirjallisuuskatsaus
Viirtala, Juha (2017)
Viirtala, Juha
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112117505
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112117505
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata defibrillaattorin käyttöä maallikoilla kirjallisuuskatsaukseen perustuen. Tavoitteena oli lisätä tietoutta defibrillaattorin käytöstä maallikoilla. Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi elvytyskoulutuksen suunnittelussa sekä suunniteltaessa defibrillaattoreiden sijoittelua. Tutkimuskysymys oli: Minkälaista on defibrillaattorin käyttö maallikoilla?
Tässä opinnäytetyössä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jossa arvioitiin tutkimuksia ja tehtiin niistä yhteenveto. Opinnäytetyössä edettiin muodostamalla tutkimuskysymys, jonka jälkeen toteutettiin avoin ja järjestelmällinen tiedonhaku. Aineisto analysoitiin sisällön analyysilla ja tulokset kuvattiin vastaamalla tutkimuskysymykseen.
Tuloksissa nousi esille vahvasti maallikoiden koulutuksen tarve defibrillaattorin käyttöön, jotta laitteesta saataisiin mahdollisimman paljon irti ensiaputilanteissa. Defibrillaattorin käyttö maallikolla ensiaputilanteissa saattaa heikentää elvytystä, jos defibrillaattoriin ei ole saanut koulutusta. Ensiapukoulutuksissa tulisi käydä elottoman potilaan tunnistamista, elvytyksen aloittamista ja sen toteuttamista defibrillaattoria hyödyntäen. Koulutuksen kertaaminen vähintään 3 vuoden välein on tärkeää, kuitenkin mieluiten joka vuosi. Paras tulos saadaan, jos kohteissa, missä maallikkodefibrillaattori on sijoitettuna, olisi henkilökunnasta muodostettu tiimi, joka on koulutettu käyttämään laitetta elvytystilanteissa. Defibrillaattoreiden merkintä on myös hyvin oleellista, jotta ne ovat helposti löydettävissä ja näin ollen paremmin käytettävissä. Nykypäivänä, kun ensihoitopalvelut ovat kiireisiä, kaupungissa ruuhkat ovat kasvaneet ja potilaan saavuttaminen kestää useita minuutteja, on maallikkodefibrillaattorin merkitys perusteltavissa. Monesti maallikko on ensimmäinen, joka kohtaa elottoman kammiovärinäpotilaan. Tällöin onnistuneen maallikkodefibrillaattoritoiminnan seurauksena voidaan nostaa elottoman potilaan ennustetta merkittävästi.
Jatkotutkimuksen aiheeksi ehdotetaan selvitystä suomalaisten tietoisuudesta maallikkodefibrillaattorista ja sen käytöstä. Tätä voisi käyttää apuna kehittäessä koulutusta maallikoille, joka tämän tutkimuksen mukaan on hyvin tarpeellinen onnistuneelle maallikkodefibrillaattoritoiminnalle. Koulutuksen sisältö tulisi suunnitella helposti toteutettavaksi ja osaksi maallikkoelvytystoimintaa. Tämän tulisi olla kansallisesti sisällöltään samanlainen.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jossa arvioitiin tutkimuksia ja tehtiin niistä yhteenveto. Opinnäytetyössä edettiin muodostamalla tutkimuskysymys, jonka jälkeen toteutettiin avoin ja järjestelmällinen tiedonhaku. Aineisto analysoitiin sisällön analyysilla ja tulokset kuvattiin vastaamalla tutkimuskysymykseen.
Tuloksissa nousi esille vahvasti maallikoiden koulutuksen tarve defibrillaattorin käyttöön, jotta laitteesta saataisiin mahdollisimman paljon irti ensiaputilanteissa. Defibrillaattorin käyttö maallikolla ensiaputilanteissa saattaa heikentää elvytystä, jos defibrillaattoriin ei ole saanut koulutusta. Ensiapukoulutuksissa tulisi käydä elottoman potilaan tunnistamista, elvytyksen aloittamista ja sen toteuttamista defibrillaattoria hyödyntäen. Koulutuksen kertaaminen vähintään 3 vuoden välein on tärkeää, kuitenkin mieluiten joka vuosi. Paras tulos saadaan, jos kohteissa, missä maallikkodefibrillaattori on sijoitettuna, olisi henkilökunnasta muodostettu tiimi, joka on koulutettu käyttämään laitetta elvytystilanteissa. Defibrillaattoreiden merkintä on myös hyvin oleellista, jotta ne ovat helposti löydettävissä ja näin ollen paremmin käytettävissä. Nykypäivänä, kun ensihoitopalvelut ovat kiireisiä, kaupungissa ruuhkat ovat kasvaneet ja potilaan saavuttaminen kestää useita minuutteja, on maallikkodefibrillaattorin merkitys perusteltavissa. Monesti maallikko on ensimmäinen, joka kohtaa elottoman kammiovärinäpotilaan. Tällöin onnistuneen maallikkodefibrillaattoritoiminnan seurauksena voidaan nostaa elottoman potilaan ennustetta merkittävästi.
Jatkotutkimuksen aiheeksi ehdotetaan selvitystä suomalaisten tietoisuudesta maallikkodefibrillaattorista ja sen käytöstä. Tätä voisi käyttää apuna kehittäessä koulutusta maallikoille, joka tämän tutkimuksen mukaan on hyvin tarpeellinen onnistuneelle maallikkodefibrillaattoritoiminnalle. Koulutuksen sisältö tulisi suunnitella helposti toteutettavaksi ja osaksi maallikkoelvytystoimintaa. Tämän tulisi olla kansallisesti sisällöltään samanlainen.