HBCD:n vaikutus purkuhankkeen suunnitteluun ja toteutukseen
Ekman, Jani (2017)
Ekman, Jani
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112017453
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112017453
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty osana Tampereen ammattikorkeakoulun TKI-hanketta ”HBCD purku- ja pakkausmateriaaleissa”.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli aloittaa selvitystyö kemiallisesti palosuojattujen lämmöneristeiden levinneisyydestä Suomen rakennuskannassa. Lisäksi opinnäytetyössä käsiteltiin, minkälaisia haasteita kemiallisesti palosuojattu lämmöneriste tuo rakennuksen purku- sekä saneeraushankkeisiin ja mitä toimenpiteitä vaarallisen aineen tunnistaminen sekä käsittely edellyttävät.
Opinnäytetyö oli kaksiosainen. Työn ensimmäinen osa käsittelee palonsuoja-ainetta sekä näytteenottoa. Työn toinen osa käsittelee purkuhankkeen suunnittelu- sekä toteutusvaihetta pääpiirteittäin sekä pohtii HBCD:n hankkeille tuomia haasteita.
Opinnäytetyössä kerrotaan menetelmistä, tuotteista sekä kohteista, joista HBCD-pitoisuuksia on mitattu. Työssä käsiteltiin myös palonsuoja-aineen ominaisuudet sekä pohdittiin vaikutusta tämän päivän rakennuspurkuhankkeeseen. Osana opinnäytetyötä näytekappaleita valikoitiin, mitattiin sekä toimitettiin laboratorioon jatkotutkimuksiin. Näytteitä keräämällä havainnollistettiin, kuinka näytteenottaminen onnistuu, kuinka rakennusalan työnjohtajat asiaan suhtautuvat sekä kuinka paljon näytteenottopaikkoja oli tarjolla. Mittauksia tehtiin myös satunnaisiin näytekappaleisiin jätteenkäsittelylaitoksella. Tulokset kategorioitiin sekä mittaustulokset analysoitiin.
Opinnäytetyön tuloksena laboratorioon lähetettiin kymmeniä näytepaloja, joista saatiin mitattua korkeita bromi-arvoja XRF-mittarilla. Opinnäytetyötä tehtäessä huomattiin, että HBCD on vielä tuntematon rakentajien keskuudessa. Työ toteutettiin Tampereen ammattikorkeakoulun TKI-hankkeessa osana usean opinnäytetyön kokonaisuutta. Työssä käsiteltiin lisäksi kemiallisen palosuojan hankkeille tuomia haasteita sekä myös millaisilla muutoksilla HBCD saataisiin osaksi nykypäivän purku- sekä saneerausprojekteja.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli aloittaa selvitystyö kemiallisesti palosuojattujen lämmöneristeiden levinneisyydestä Suomen rakennuskannassa. Lisäksi opinnäytetyössä käsiteltiin, minkälaisia haasteita kemiallisesti palosuojattu lämmöneriste tuo rakennuksen purku- sekä saneeraushankkeisiin ja mitä toimenpiteitä vaarallisen aineen tunnistaminen sekä käsittely edellyttävät.
Opinnäytetyö oli kaksiosainen. Työn ensimmäinen osa käsittelee palonsuoja-ainetta sekä näytteenottoa. Työn toinen osa käsittelee purkuhankkeen suunnittelu- sekä toteutusvaihetta pääpiirteittäin sekä pohtii HBCD:n hankkeille tuomia haasteita.
Opinnäytetyössä kerrotaan menetelmistä, tuotteista sekä kohteista, joista HBCD-pitoisuuksia on mitattu. Työssä käsiteltiin myös palonsuoja-aineen ominaisuudet sekä pohdittiin vaikutusta tämän päivän rakennuspurkuhankkeeseen. Osana opinnäytetyötä näytekappaleita valikoitiin, mitattiin sekä toimitettiin laboratorioon jatkotutkimuksiin. Näytteitä keräämällä havainnollistettiin, kuinka näytteenottaminen onnistuu, kuinka rakennusalan työnjohtajat asiaan suhtautuvat sekä kuinka paljon näytteenottopaikkoja oli tarjolla. Mittauksia tehtiin myös satunnaisiin näytekappaleisiin jätteenkäsittelylaitoksella. Tulokset kategorioitiin sekä mittaustulokset analysoitiin.
Opinnäytetyön tuloksena laboratorioon lähetettiin kymmeniä näytepaloja, joista saatiin mitattua korkeita bromi-arvoja XRF-mittarilla. Opinnäytetyötä tehtäessä huomattiin, että HBCD on vielä tuntematon rakentajien keskuudessa. Työ toteutettiin Tampereen ammattikorkeakoulun TKI-hankkeessa osana usean opinnäytetyön kokonaisuutta. Työssä käsiteltiin lisäksi kemiallisen palosuojan hankkeille tuomia haasteita sekä myös millaisilla muutoksilla HBCD saataisiin osaksi nykypäivän purku- sekä saneerausprojekteja.