Myötätuntouupumus lastensuojelun työntekijöiden kokemana
Aaltonen, Suvi (2017)
Aaltonen, Suvi
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112017427
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112017427
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli lastensuojelussa työskentelevien kokema myötätuntouupumus. Opinnäytetyön tavoitteena ja tarkoituksena oli selvittää, missä määrin lastensuojelutyöntekijät kokevat myötätuntouupumusta työnsä seurauksena. Tutkimuksen tavoitteena oli myös pyrkiä tunnistamaan, mitkä tilanteet erityisesti aiheuttavat myötätuntouupumusta ja, mitkä asiat aiheuttavat suurentuneen riskin kokea myötätuntouupumusta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsiteltiin lastensuojelua työnä, keskittyen erityisesti lastensuojelutyössä työntekijöiden kohtaamiin tilanteisiin. Lisäksi teoriaosuudessa esiteltiin myötätuntouupumuksen määritelmä ja käsiteltiin myötätuntouupumuksen ilmenemismuotoja sekä siihen liittyviä erityispiirteitä. Teoriaosuudessa kuvattiin myös niin myötätuntouupumusta lisääviä riskejä kuin myötätuntouupumukselta suojaavia tekijöitä. Teoriaosuuden tarkoituksena oli lähdeaineiston kautta määritellä, mitä myötätuntouupumus on, mitkä ovat myötätuntouupumuksen erityispiirteet ja mitä riskejä myötätuntouupumukseen liittyy.
Opinnäytetyön empiirinen osuus suoritettiin ryhmähaastatteluna. Ryhmähaastattelun tarkoituksena oli nostattaa keskustelua myötätuntouupumuksesta ja saada esille monipuolisesti erilaisia näkökulmia. Ryhmähaastatteluun osallistui neljä lastensuojelussa työskentelevää ammattilaista, joiden koulutustausta oli sosiaalityöntekijä ja sosionomi (AMK). Haastattelussa käytettiin teemahaastattelua, jossa haastateltavat keskustelivat annetuista teemoista, jotka olivat lastensuojelutyö, uupumus ja stressi sekä myötätuntouupumus. Tavoitteena oli nostattaa avointa ja luottamuksellista keskustelua myötätuntouupumukseen liittyen.
Tutkimus osoitti, että myötätuntouupumus on terminä vähän tunnettu. Myötätuntouupumuksen erityispiirteiden erottaminen tavallisesta uupumuksesta osoittautui tärkeäksi. Tutkimuksessa nousi esille, että lastensuojelutyöntekijöillä on selkeä riski kokea myötätuntouupumusta työnsä takia. Työntekijöiden persoonallisilla piirteillä, työn haastavuudella ja työssä kohdatuilla tilanteilla osoittautui olevan vaikutusta myötätuntouupumuksen kokemiseen. Tutkimuksessa korostui työntekijän henkilökohtaisen elämän, koulutuksen ja työyhteisön merkitys myötätuntouupumuksen ehkäisyssä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsiteltiin lastensuojelua työnä, keskittyen erityisesti lastensuojelutyössä työntekijöiden kohtaamiin tilanteisiin. Lisäksi teoriaosuudessa esiteltiin myötätuntouupumuksen määritelmä ja käsiteltiin myötätuntouupumuksen ilmenemismuotoja sekä siihen liittyviä erityispiirteitä. Teoriaosuudessa kuvattiin myös niin myötätuntouupumusta lisääviä riskejä kuin myötätuntouupumukselta suojaavia tekijöitä. Teoriaosuuden tarkoituksena oli lähdeaineiston kautta määritellä, mitä myötätuntouupumus on, mitkä ovat myötätuntouupumuksen erityispiirteet ja mitä riskejä myötätuntouupumukseen liittyy.
Opinnäytetyön empiirinen osuus suoritettiin ryhmähaastatteluna. Ryhmähaastattelun tarkoituksena oli nostattaa keskustelua myötätuntouupumuksesta ja saada esille monipuolisesti erilaisia näkökulmia. Ryhmähaastatteluun osallistui neljä lastensuojelussa työskentelevää ammattilaista, joiden koulutustausta oli sosiaalityöntekijä ja sosionomi (AMK). Haastattelussa käytettiin teemahaastattelua, jossa haastateltavat keskustelivat annetuista teemoista, jotka olivat lastensuojelutyö, uupumus ja stressi sekä myötätuntouupumus. Tavoitteena oli nostattaa avointa ja luottamuksellista keskustelua myötätuntouupumukseen liittyen.
Tutkimus osoitti, että myötätuntouupumus on terminä vähän tunnettu. Myötätuntouupumuksen erityispiirteiden erottaminen tavallisesta uupumuksesta osoittautui tärkeäksi. Tutkimuksessa nousi esille, että lastensuojelutyöntekijöillä on selkeä riski kokea myötätuntouupumusta työnsä takia. Työntekijöiden persoonallisilla piirteillä, työn haastavuudella ja työssä kohdatuilla tilanteilla osoittautui olevan vaikutusta myötätuntouupumuksen kokemiseen. Tutkimuksessa korostui työntekijän henkilökohtaisen elämän, koulutuksen ja työyhteisön merkitys myötätuntouupumuksen ehkäisyssä.