Verkkopalvelun mallinnus käyttäjäkeskeisesti, Case: WeLive-innovaatioalusta
Vuokko, Anu (2017)
Vuokko, Anu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112017363
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112017363
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää monikansallisen WeLive-hankkeen toteuttaman innovaatioalustan käytettävyyttä ja käyttökokemusta. WeLive-innovaatioalusta on verkkopalvelu, jonka avulla kansalaiset, julkihallinto ja yritykset voivat yhteiskehittää julkisia verkko- ja mobiilisovelluksia. Toimeksiantajana opinnäytetyölle toimi Laurea-ammattikorkeakoulun WeLive-projektiryhmä, joka on yksi hankkeen pääpartnereista. Innovaatioalustan ensimmäisen pilottivaiheen käytettävyysarvioinneissa alustasta löydettiin vakavia muutostarpeita, joita tällä kehittämistyöllä pyrittiin korjaamaan. Korjausten toteuttamiseksi työlle asetettiin kolme tavoitetta: laadulliset, ajalliset sekä henkilökohtaiset tavoitteet.
Työn teoreettinen viitekehys muodostui käyttäjäkeskeisistä suunnittelumenetelmistä ja -periaatteista, sekä käytettävyyden ja käyttökokemuksen määrittelystä ja evaluoinnista. Käyttöliittymän ulkoasu suunniteltiin visuaalisen suunnittelun perusperiaatteiden mukaisesti.
Kehittämistyön luonne oli toiminnallinen, sisältäen laadullisen tutkimuksen elementtejä. Käyttäjäkeskeisistä suunnittelumenetelmistä käytettiin potentiaalisia käyttäjiä ilmentäviä persoonia sekä käytettävyystestiä. Kehittämistyö toteutettiin mallintamalla alustasta interaktiivinen prototyyppi käyttäen Axure RP-ohjelmaa sekä InVision-suunnittelualustaa. Prototyyppiin lisättiin myös sellaista sisältöä, jonka katsottiin tukevan potentiaalisten käyttäjien tavoitteita. Suunnittelu eteni käyttäjäkeskeisen suunnittelun prosessimallin mukaisesti iteroiden, kunnes sisältö ja käytettävyys olivat riittävän hyviä käytettävyystestiä varten.
Käytettävyystestin tulokset osoittivat, että prototyypin käyttöliittymä koettiin käytettävyydeltään pääsääntöisesti selkeäksi ja loogiseksi sekä ulkoasultaan raikkaaksi, rauhalliseksi ja suunnittelutrendien mukaiseksi. Käyttökokemuksen osalta palvelua tuli kuitenkin vielä kehittää. Tärkeimmät jatkokehitystä vaativat asiat olivat palvelukokonaisuuden yhtenäistäminen, joidenkin termien yksinkertaistaminen sekä palvelun toimintaperiaatteiden selkeyttäminen. Testikäyttäjät antoivat hyödyllisiä ehdotuksia palvelukokonaisuuden jatkokehittämisen tueksi.
Kehittämistyön tulosta arvioitiin sille asetettujen tavoitteiden valossa. Käytettävyystestitulosten lisäksi laadullista tavoitetta mitattiin sekä toimeksiantajan että WeLive-konsortion antamilla palautteilla. Vaikka ajallisista tavoitteista jäätiinkin jälkeen, toteutuivat tavoitteet kokonaisuutena. Sekä toimeksiantaja että WeLive-konsortio kokivat mallinnetun prototyypin selkeämpänä ja informatiivisempana, kuin hankkeen toteuttaman pilottiversion. Opinnäytetyöprosessi oli henkilökohtaisten tavoitteiden puolesta ammatillisesti erittäin opettavainen sekä auttoi tunnistamaan niin omat vahvuudet kuin kehittämisen kohteetkin.
Työn teoreettinen viitekehys muodostui käyttäjäkeskeisistä suunnittelumenetelmistä ja -periaatteista, sekä käytettävyyden ja käyttökokemuksen määrittelystä ja evaluoinnista. Käyttöliittymän ulkoasu suunniteltiin visuaalisen suunnittelun perusperiaatteiden mukaisesti.
Kehittämistyön luonne oli toiminnallinen, sisältäen laadullisen tutkimuksen elementtejä. Käyttäjäkeskeisistä suunnittelumenetelmistä käytettiin potentiaalisia käyttäjiä ilmentäviä persoonia sekä käytettävyystestiä. Kehittämistyö toteutettiin mallintamalla alustasta interaktiivinen prototyyppi käyttäen Axure RP-ohjelmaa sekä InVision-suunnittelualustaa. Prototyyppiin lisättiin myös sellaista sisältöä, jonka katsottiin tukevan potentiaalisten käyttäjien tavoitteita. Suunnittelu eteni käyttäjäkeskeisen suunnittelun prosessimallin mukaisesti iteroiden, kunnes sisältö ja käytettävyys olivat riittävän hyviä käytettävyystestiä varten.
Käytettävyystestin tulokset osoittivat, että prototyypin käyttöliittymä koettiin käytettävyydeltään pääsääntöisesti selkeäksi ja loogiseksi sekä ulkoasultaan raikkaaksi, rauhalliseksi ja suunnittelutrendien mukaiseksi. Käyttökokemuksen osalta palvelua tuli kuitenkin vielä kehittää. Tärkeimmät jatkokehitystä vaativat asiat olivat palvelukokonaisuuden yhtenäistäminen, joidenkin termien yksinkertaistaminen sekä palvelun toimintaperiaatteiden selkeyttäminen. Testikäyttäjät antoivat hyödyllisiä ehdotuksia palvelukokonaisuuden jatkokehittämisen tueksi.
Kehittämistyön tulosta arvioitiin sille asetettujen tavoitteiden valossa. Käytettävyystestitulosten lisäksi laadullista tavoitetta mitattiin sekä toimeksiantajan että WeLive-konsortion antamilla palautteilla. Vaikka ajallisista tavoitteista jäätiinkin jälkeen, toteutuivat tavoitteet kokonaisuutena. Sekä toimeksiantaja että WeLive-konsortio kokivat mallinnetun prototyypin selkeämpänä ja informatiivisempana, kuin hankkeen toteuttaman pilottiversion. Opinnäytetyöprosessi oli henkilökohtaisten tavoitteiden puolesta ammatillisesti erittäin opettavainen sekä auttoi tunnistamaan niin omat vahvuudet kuin kehittämisen kohteetkin.