Energiatehokkuustutkimus kohteessa
Mäkelä, Touko (2017)
Mäkelä, Touko
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111917349
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111917349
Tiivistelmä
Energiatehokkuus on tärkeä asia energiakulujen minimoimiseksi. Lisäksi energiatehokkuuden parantamiselle on myös ekologiset perusteet, jotta energian jättämä hiilijalanjälki olisi mahdollisimman pieni. Opinnäytetyön tärkeimmät lähtötiedot olivat kiinteistöjen kulutustietojen erot. Tarkoitus oli selvittää, miksi kahdessa samanlaisessa kiinteistössä kuluu täysin eri määrä energiaa.
Tutkimuksessa todettiin, että pieniltä vaikuttavat yksityiskohdat voivatkin olla energiatehokkuuden kannalta massiivisen suuria. Opinnäytetyö aloitettiin tekemällä tutustumiskäynnit molempiin kohteisiin. Vierailuilla tehtiin virtamittaukset keskusten jokaiseen ryhmään, tavoitteena kohdentaa mihin energiaa kuluu. Lisäksi paikan päällä etsittiin mahdollisia eroja kiinteistöjen energiatehokkuudessa ja haastateltiin paikan päällä työskentelevää henkilöstöä. Jo ennen vierailuja arveltiin, että lämmitys saattaisi olla syynä suuriin eroihin energiankulutuksessa.
Minulle toimitettiin toimeksiantajan toimesta kiinteistöjen energiankulutustiedot vuoden 2016 alusta lähtien. Tiedoissa oli tuntikohtainen erittely, joten siitä oli mahdollista selvittää, minkälaiseen aikaan energiankulutus painottuu. Hyvin helposti huomattiin, että energiankulutus painottuu yöaikaan, jolloin kiinteistöjen lämmitykset kytkeytyvät päälle. Lavian kiinteistössä kulutettiin huomattavasti enemmän energiaa. Mitä korkeampi ulkolämpötila oli, sitä isompi suhteellinen energiankulutusero oli. Jo tästä tiedosta pääteltiin, että Lavian kiinteistössä lämmitykseen kuluu ylimääräistä hukkaenergiaa. Lämmitys teki hukkakuormaa ympäri vuoden, joten sen ohjauksessa tai termostaateissa uskottiin olevan vikaa. Myöhemmin huomattiin, että Lavialla tulee säännöllisesti kuormaa, joka ei liity yösähköön. Lavian pääkeskuksen tutkimisen jälkeen ei löydetty mitään syytä, joka aiheuttaisi edellä mainitun kuorman. Tutkimuksessa todettiin pääkeskuksen vaativan huolellisen selvityksen, jotta selviää miksi lämmityksen ohjaus ei toimi toivotulla tavalla.
Työssä käsiteltiin myös energiatehokkuutta käsitteenä ja mietittiin muita keinoja parantaa energiatehokkuutta. Toimeksiantaja oli allekirjoittanut energiatehokkuussopimuksen, joka velvoitti heidät etsimään keinoja energiansäästöön ja yrityksen energiatehokkuuden parantamiseen. Suurin yksittäinen energiansäästökeino lämmityksen tehostamisen lisäksi oli valaistuksen uusiminen.
Mikäli Lavian energiankulutus laskisi samalle tasolle Karvian kanssa, saataisiin aikaan 63% säästö. Tämä olisi huima säästö ja kyseisten rakennusten osalta energiatehokkuussopimuksen ehdot täyttyisivät helposti.
Tutkimuksessa todettiin, että pieniltä vaikuttavat yksityiskohdat voivatkin olla energiatehokkuuden kannalta massiivisen suuria. Opinnäytetyö aloitettiin tekemällä tutustumiskäynnit molempiin kohteisiin. Vierailuilla tehtiin virtamittaukset keskusten jokaiseen ryhmään, tavoitteena kohdentaa mihin energiaa kuluu. Lisäksi paikan päällä etsittiin mahdollisia eroja kiinteistöjen energiatehokkuudessa ja haastateltiin paikan päällä työskentelevää henkilöstöä. Jo ennen vierailuja arveltiin, että lämmitys saattaisi olla syynä suuriin eroihin energiankulutuksessa.
Minulle toimitettiin toimeksiantajan toimesta kiinteistöjen energiankulutustiedot vuoden 2016 alusta lähtien. Tiedoissa oli tuntikohtainen erittely, joten siitä oli mahdollista selvittää, minkälaiseen aikaan energiankulutus painottuu. Hyvin helposti huomattiin, että energiankulutus painottuu yöaikaan, jolloin kiinteistöjen lämmitykset kytkeytyvät päälle. Lavian kiinteistössä kulutettiin huomattavasti enemmän energiaa. Mitä korkeampi ulkolämpötila oli, sitä isompi suhteellinen energiankulutusero oli. Jo tästä tiedosta pääteltiin, että Lavian kiinteistössä lämmitykseen kuluu ylimääräistä hukkaenergiaa. Lämmitys teki hukkakuormaa ympäri vuoden, joten sen ohjauksessa tai termostaateissa uskottiin olevan vikaa. Myöhemmin huomattiin, että Lavialla tulee säännöllisesti kuormaa, joka ei liity yösähköön. Lavian pääkeskuksen tutkimisen jälkeen ei löydetty mitään syytä, joka aiheuttaisi edellä mainitun kuorman. Tutkimuksessa todettiin pääkeskuksen vaativan huolellisen selvityksen, jotta selviää miksi lämmityksen ohjaus ei toimi toivotulla tavalla.
Työssä käsiteltiin myös energiatehokkuutta käsitteenä ja mietittiin muita keinoja parantaa energiatehokkuutta. Toimeksiantaja oli allekirjoittanut energiatehokkuussopimuksen, joka velvoitti heidät etsimään keinoja energiansäästöön ja yrityksen energiatehokkuuden parantamiseen. Suurin yksittäinen energiansäästökeino lämmityksen tehostamisen lisäksi oli valaistuksen uusiminen.
Mikäli Lavian energiankulutus laskisi samalle tasolle Karvian kanssa, saataisiin aikaan 63% säästö. Tämä olisi huima säästö ja kyseisten rakennusten osalta energiatehokkuussopimuksen ehdot täyttyisivät helposti.