Kokemuksia päihdetyön kokemusasiantuntijatoiminnasta
Komppa, Suvi; Kupiainen, Veera (2017)
Komppa, Suvi
Kupiainen, Veera
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111817312
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111817312
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkitaan kokemuksia päihdetyössä käytettävästä kokemusasiantuntijatoiminnasta Etelä-Savon alueella. Tutkimuksessa kokemuksia tarkastellaan päihdetyön esimiesten, kokemusasiantuntijan sekä asiakkaiden näkökulmasta. Tavoitteena oli tutkia, toteutuuko toiminnan tarkoitus käytännössä ja mitä kehitettävää siinä on. Tarkoituksena oli myös selvittää, kuinka eri toimijat kokevat toiminnan, ja ovat-ko heidän näkemyksensä yhdenmukaiset.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä erään Etelä-Savossa toimivan päihde- ja mielenterveyskuntoutujille suunnatun toiminnallisen kuntoutuksen yksikön kanssa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina. Haastatteluihin osallistui kaksi päihde- ja mielenterveystyön esimiestä, yksi kokemusasiantuntija sekä neljä asiakasta.
Kokemusasiantuntijuus on suhteellisen uusi käytäntö ja toiminnan tarkoituksena on tuoda omakohtainen kokemus sairastamisesta, kuntoutumisesta sekä palveluista työvälineeksi päihde-ja mielenterveystyöhön. Kokemusasiantuntijuudesta tehdyistä tutkimuksista selviää, että hyödyt ovat nähtävissä yksilö-, palvelu-järjestelmä- sekä yhteiskuntatasolla. Toiminnan uutuuden vuoksi, se hakee kuitenkin edelleen muotoaan ja paikkaansa palvelujärjestelmässä.
Opinnäytetyöstä saadut tutkimustulokset tukevat aiempaa teoriatietoa. Tuloksista ilmenee, että kokemus-asiantuntijatoiminnalla ja sen käytöllä on moninaisia hyötyjä. Asiakkaille merkityksellisintä oli vertaistu-en, toivon ja kannustuksen saaminen kuntoutumisen rinnalle. Kokemusasiantuntijatoiminnan avulla on-kin mahdollista kehittää ja luoda asiakaslähtöisempiä palveluita sekä tarjota uudenlainen toimintamalli päihde- ja mielenterveystyöhön. Kokemusasiantuntijuuden avulla pystytään vaikuttamaan myös yhteis-kunnallisesti päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asemaan sekä heihin kohdistuviin ennakkoluuloihin. Toiminnassa ja sen käytänteissä on kuitenkin edelleen kehitettävää, erityisesti Etelä-Savon alueella, jossa toiminta on vielä alussa. Esille nousi toiminnan virallistaminen, tehtävänkuvan ja vastuualueiden selkiyt-täminen sekä toiminnan saatavuuden lisääminen. Tutkimuksen tulokset puhuvat kuitenkin vahvasti ko-kemusasiantuntijatoiminnan käytön puolesta.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä erään Etelä-Savossa toimivan päihde- ja mielenterveyskuntoutujille suunnatun toiminnallisen kuntoutuksen yksikön kanssa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina. Haastatteluihin osallistui kaksi päihde- ja mielenterveystyön esimiestä, yksi kokemusasiantuntija sekä neljä asiakasta.
Kokemusasiantuntijuus on suhteellisen uusi käytäntö ja toiminnan tarkoituksena on tuoda omakohtainen kokemus sairastamisesta, kuntoutumisesta sekä palveluista työvälineeksi päihde-ja mielenterveystyöhön. Kokemusasiantuntijuudesta tehdyistä tutkimuksista selviää, että hyödyt ovat nähtävissä yksilö-, palvelu-järjestelmä- sekä yhteiskuntatasolla. Toiminnan uutuuden vuoksi, se hakee kuitenkin edelleen muotoaan ja paikkaansa palvelujärjestelmässä.
Opinnäytetyöstä saadut tutkimustulokset tukevat aiempaa teoriatietoa. Tuloksista ilmenee, että kokemus-asiantuntijatoiminnalla ja sen käytöllä on moninaisia hyötyjä. Asiakkaille merkityksellisintä oli vertaistu-en, toivon ja kannustuksen saaminen kuntoutumisen rinnalle. Kokemusasiantuntijatoiminnan avulla on-kin mahdollista kehittää ja luoda asiakaslähtöisempiä palveluita sekä tarjota uudenlainen toimintamalli päihde- ja mielenterveystyöhön. Kokemusasiantuntijuuden avulla pystytään vaikuttamaan myös yhteis-kunnallisesti päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asemaan sekä heihin kohdistuviin ennakkoluuloihin. Toiminnassa ja sen käytänteissä on kuitenkin edelleen kehitettävää, erityisesti Etelä-Savon alueella, jossa toiminta on vielä alussa. Esille nousi toiminnan virallistaminen, tehtävänkuvan ja vastuualueiden selkiyt-täminen sekä toiminnan saatavuuden lisääminen. Tutkimuksen tulokset puhuvat kuitenkin vahvasti ko-kemusasiantuntijatoiminnan käytön puolesta.