Rakennusalan oman käytön arvonlisävero : Opas yritykselle
Haukka, Antoniina (2017)
Haukka, Antoniina
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111717300
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111717300
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa rakennusyritykselle opas alan oman käytön arvonlisäverosta. Oppaan avulla pyritään vastaamaan kysymyksiin: mikä on oman käytön arvonlisävero, miksi sitä sovelletaan, milloin sitä tulee suorittaa ja miten suoritettavan veron määrä lasketaan.
Työn toimeksiantajana toimii oululainen tilitoimisto, jolla on asiakkaana paljon rakennusalan yrityksiä. Useiden rakennusyrittäjien ymmärrys oman käytön arvonlisäverotuksesta on osoittautunut vähäiseksi ja kirjanpitäjät joutuvatkin usein kertaamaan asiakkaille oman käytön verotuksen periaatteita. Oman käytön arvonlisäverotustilanteissa suoritettava veron määrä voi urakasta riippuen muodostua hyvinkin suureksi, minkä vuoksi yrittäjän olisi tärkeää ymmärtää oman käytön arvonlisäverotuksen perusteet ja laskentaperiaatteet. Oppaan tavoitteena onkin myös antaa rakennusyritykselle konkreettisia työkaluja oman käytön arvonlisäveron laskentaa varten.
Opinnäytetyön tietoperusta koostuu oman käytön arvonlisäverotuksen periaatteista yleisesti sekä nimenomaan rakennusalalla. Teoriaosuudessa käsitellään oman käytön arvonlisäveron käsitettä, soveltamistilanteita rakennusalalla sekä veron perustetta laskentaa. Tietoperustan päälähteinä on käytetty Arvonlisäverolakia (1993/1501), Kallio ym. (2017) kirjaa Arvonlisäverotus 2017 sekä Rakennustieto RY:n Rakennusliikkeen arvonlisävero-opasta (Heiskala 2016).
Tietoperustan tukena toimii laadullisena teemahaastatteluna toteutettu toimeksiantajayrityksen kirjanpitäjän haastattelu. Haastattelun avulla pyrittiin kartoittamaan rakennusyritysasiakkaiden nykyistä osaamis- ja ymmärrystasoa oman käytön arvonlisäverotuksen suhteen. Haastattelulla pyrittiin myös tuomaan esille konkreettisia sisältötarpeita oppaalle.
Haastattelussa selvisi, että eniten epätietoutta asiakkailla on oman käytön arvonlisäveron yleisen käsitteen ymmärtämisessä sekä sen laskentaperusteissa. Laaditussa oppaassa käytettiinkin erityistä huomiota veron laskennan kuvaamisessa. Haastattelussa nousi esille myös tietoperustan ulkopuolisia asioita, jotka koettiin olennaiseksi ottaa mukaan oppaan käsittelyyn.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin laadittua käyttökelpoinen sekä ulkoisesti selkeän ja miellyttävän näköinen opas, joka on ulkomuodoltaan selkeästi toimeksiantajayrityksen brändin mukainen. Opasta ei julkaista opinnäytetyön liitteenä, minkä vuoksi oppaan laatimisprosessi on kuvattu mahdollisimman tarkasti opinnäytetyön luvussa 5.
Työn toimeksiantajana toimii oululainen tilitoimisto, jolla on asiakkaana paljon rakennusalan yrityksiä. Useiden rakennusyrittäjien ymmärrys oman käytön arvonlisäverotuksesta on osoittautunut vähäiseksi ja kirjanpitäjät joutuvatkin usein kertaamaan asiakkaille oman käytön verotuksen periaatteita. Oman käytön arvonlisäverotustilanteissa suoritettava veron määrä voi urakasta riippuen muodostua hyvinkin suureksi, minkä vuoksi yrittäjän olisi tärkeää ymmärtää oman käytön arvonlisäverotuksen perusteet ja laskentaperiaatteet. Oppaan tavoitteena onkin myös antaa rakennusyritykselle konkreettisia työkaluja oman käytön arvonlisäveron laskentaa varten.
Opinnäytetyön tietoperusta koostuu oman käytön arvonlisäverotuksen periaatteista yleisesti sekä nimenomaan rakennusalalla. Teoriaosuudessa käsitellään oman käytön arvonlisäveron käsitettä, soveltamistilanteita rakennusalalla sekä veron perustetta laskentaa. Tietoperustan päälähteinä on käytetty Arvonlisäverolakia (1993/1501), Kallio ym. (2017) kirjaa Arvonlisäverotus 2017 sekä Rakennustieto RY:n Rakennusliikkeen arvonlisävero-opasta (Heiskala 2016).
Tietoperustan tukena toimii laadullisena teemahaastatteluna toteutettu toimeksiantajayrityksen kirjanpitäjän haastattelu. Haastattelun avulla pyrittiin kartoittamaan rakennusyritysasiakkaiden nykyistä osaamis- ja ymmärrystasoa oman käytön arvonlisäverotuksen suhteen. Haastattelulla pyrittiin myös tuomaan esille konkreettisia sisältötarpeita oppaalle.
Haastattelussa selvisi, että eniten epätietoutta asiakkailla on oman käytön arvonlisäveron yleisen käsitteen ymmärtämisessä sekä sen laskentaperusteissa. Laaditussa oppaassa käytettiinkin erityistä huomiota veron laskennan kuvaamisessa. Haastattelussa nousi esille myös tietoperustan ulkopuolisia asioita, jotka koettiin olennaiseksi ottaa mukaan oppaan käsittelyyn.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin laadittua käyttökelpoinen sekä ulkoisesti selkeän ja miellyttävän näköinen opas, joka on ulkomuodoltaan selkeästi toimeksiantajayrityksen brändin mukainen. Opasta ei julkaista opinnäytetyön liitteenä, minkä vuoksi oppaan laatimisprosessi on kuvattu mahdollisimman tarkasti opinnäytetyön luvussa 5.