Connection of Food system and the Baltic Sea : operators perspectives to key problems and solution ideas
Kärki, Riina (2017)
Lataukset:
Kärki, Riina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111617176
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111617176
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on tunnistaa Itämereen ja ruokajärjestelmään liittyvät keskeiset ongelmat, ja miten ruokajärjestelmän toimijat kokevat ne. Lisäksi opinnäytetyö tarjoaa ideoita keskeisten ongelmien ratkaisemiseksi. Toimijat ovat yrityksiä, julkishallinnon edustajia, koulutuksen ja tutkimuksen edustajia sekä kansalaisjärjestöjä. Kuluttajat eivät sisälly tutkimukseen toimijoina.
Itämeren tila ei ole kestävä. Vaikka tutkimusta, toimintasuunnitelmia ja tarkkailua on tehty runsaasti, tarvitaan yhä edelleen toimia. Rehevöityminen on yksi Itämeren keskeisistä ongelmista. Tutkimusten mukaan suurin rehevöittäjä on maatalous.
Tutkimus toteutettiin osana projektia: FuturesLab CoFi Laurea, Tulevaisuuden vesiliiketoiminta - vesi nyt ja tulevaisuudessa (Kehä-hanke EAKR 9/2016-8/2018). Projekti keskittyy Uudenmaan alueeseen Etelä-Suomessa. Tutkimuksessa kerättiin taustatietoja Itämeren ja vesistöjen nykytilasta. Lisäksi tarkasteltiin suomalaisen ruokajärjestelmän nykytilanne.
Tiedot kerättiin 26 haastattelulla. Tiedot analysoitiin keskeisten ongelmien ja ratkaisujen tunnistamiseksi. Löytyi viisikymmentä keskeistä ongelmaa ja neljäkymmentäviisi ratkaisua. Analyysi osoitti, että eri ryhmien välillä oli eroja avainongelmiin liittyvissä ajatuksissa. Kuitenkin vain muutama ero oli tilastollisesti merkitsevä. Keskeiset ongelmat ovat toimijoiden mielestä: "tietämyksen heikkoudet", "tiedon jakamisen heikkoudet", "pitkäjänteiset toimet puuttuvat", "yhteistyön puuttuminen" ja "taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen tasapainottomuus ". Yleisimmät ratkaisumallit olivat haastattelujen perusteella: "parempi yhteistyö", "konkreettiset toimenpiteet", "poliittinen valvonta kestävän kehityksen suuntaan" ja "uusi tutkimus ja innovaatiot".
Tutkimuksessa järjestettiin tulevaisuusverstas ja sen perustana olivat haastattelujen tulokset. Tulevaisuus verstas seminaarissa oli mahdollista tarkastella aiempaa syvemmälle. Keskustelujen tuloksena syntyi uusia ideoita.
Opinnäytetyössä kerättiin ajatuksia tästä laaja-alaisesta aiheesta elintarviketuotantoketjusta ja kestävyydestä eri toimijaryhmistä. Näin oli mahdollista verrata ryhmien ideoita keskeisistä ongelmista ja ratkaisuista. Tutkimuksen tulokset olivat muiden tutkimusten mukaisia. Tulokset olisi otettava huomioon erityisesti hallinnollisella tasolla. Elintarvikejärjestelmää tulisi uudistaa ja kehitettävä kestävämmäksi kaikilla tasoilla. Tutkimus osoittaa, että halua toimia kestävämmän Itämeren puolesta on, mutta toimia ja tiedottamista tarvitaan.
Itämeren tila ei ole kestävä. Vaikka tutkimusta, toimintasuunnitelmia ja tarkkailua on tehty runsaasti, tarvitaan yhä edelleen toimia. Rehevöityminen on yksi Itämeren keskeisistä ongelmista. Tutkimusten mukaan suurin rehevöittäjä on maatalous.
Tutkimus toteutettiin osana projektia: FuturesLab CoFi Laurea, Tulevaisuuden vesiliiketoiminta - vesi nyt ja tulevaisuudessa (Kehä-hanke EAKR 9/2016-8/2018). Projekti keskittyy Uudenmaan alueeseen Etelä-Suomessa. Tutkimuksessa kerättiin taustatietoja Itämeren ja vesistöjen nykytilasta. Lisäksi tarkasteltiin suomalaisen ruokajärjestelmän nykytilanne.
Tiedot kerättiin 26 haastattelulla. Tiedot analysoitiin keskeisten ongelmien ja ratkaisujen tunnistamiseksi. Löytyi viisikymmentä keskeistä ongelmaa ja neljäkymmentäviisi ratkaisua. Analyysi osoitti, että eri ryhmien välillä oli eroja avainongelmiin liittyvissä ajatuksissa. Kuitenkin vain muutama ero oli tilastollisesti merkitsevä. Keskeiset ongelmat ovat toimijoiden mielestä: "tietämyksen heikkoudet", "tiedon jakamisen heikkoudet", "pitkäjänteiset toimet puuttuvat", "yhteistyön puuttuminen" ja "taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen tasapainottomuus ". Yleisimmät ratkaisumallit olivat haastattelujen perusteella: "parempi yhteistyö", "konkreettiset toimenpiteet", "poliittinen valvonta kestävän kehityksen suuntaan" ja "uusi tutkimus ja innovaatiot".
Tutkimuksessa järjestettiin tulevaisuusverstas ja sen perustana olivat haastattelujen tulokset. Tulevaisuus verstas seminaarissa oli mahdollista tarkastella aiempaa syvemmälle. Keskustelujen tuloksena syntyi uusia ideoita.
Opinnäytetyössä kerättiin ajatuksia tästä laaja-alaisesta aiheesta elintarviketuotantoketjusta ja kestävyydestä eri toimijaryhmistä. Näin oli mahdollista verrata ryhmien ideoita keskeisistä ongelmista ja ratkaisuista. Tutkimuksen tulokset olivat muiden tutkimusten mukaisia. Tulokset olisi otettava huomioon erityisesti hallinnollisella tasolla. Elintarvikejärjestelmää tulisi uudistaa ja kehitettävä kestävämmäksi kaikilla tasoilla. Tutkimus osoittaa, että halua toimia kestävämmän Itämeren puolesta on, mutta toimia ja tiedottamista tarvitaan.