Kilpailukykysopimuksen vaikutus työntekijän palkkaukseen yksityisyrityksessä : Case: Yli-Potilan tila
Potila, Sanna (2017)
Potila, Sanna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111517153
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111517153
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia työmarkkinoiden keskusjärjestöjen solmiman kilpailukykysopimuksen vaikutusta yksityisyrittäjälle työntekijän palkkauksessa. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, mitkä ovat työnantajalle koituvat työntekijän palkkauksen todelliset kustannukset, mistä kustannukset muodostuvat ja miten kilpailukykysopimus vaikutti palkkauksen kokonaiskustannuksiin. Tutkimus toteutettiin vertailemalla työnantajalle työntekijän palkkaamisesta aiheutuneita kokonaiskustannuksia vuosina 2016 ja 2017 toimeksiantajayrityksessä.
Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käsiteltiin työnantajan velvollisuuksia siltä osin kuin ne liittyivät työntekijän palkkaukseen, palkanmaksuun ja työntekijän palkkaamisesta aiheutuneisiin kuluihin. Työn teoreettisen viitekehyksen muodostivat työlainsäädäntö, metsäalan työehtosopimus sekä kilpailukykysopimuksen neuvottelutulos. Opinnäytetyö rajattiin koskemaan työntekijän palkkaamisesta aiheutuviin suoriin kustannuksiin, jolloin siitä jätettiin pois mm. työntekijän mahdollisten sairauspäivien kustannukset sekä työntekijän mahdollisista perhevapaista tai merkkipäivistä johtuvat menetetyn työpanoksen kustannukset.
Opinnäytetyön empiriaosuudessa tapaustutkimuksen kohteena oli Yli-Potilan tila, johon sovellettiin teoriaosassa esiintuotua tietoa. Empiriaosassa havainnollistettiin ja konkretisoitiin laskelmin työntekijän palkkauksesta syntyviä kuluja toimeksiantajayrityksessä ja vertailtiin nykytilaa aikaan ennen kilpailukykysopimusta. Vertailukohteena olivat vuodet ennen ja jälkeen kilpailukykysopimuksen voimaantulon.
Tutkimustulosten perusteella voitiin todeta, että kilpailukykysopimuksen vaikutus yksityisyrittäjälle toimeksiantajayrityksessä jäi vähäiseksi. Kilpailukykysopimuksen tuomat työnantajamaksuhuojennukset todettiin lähes merkityksettömiksi. Työn toimeksiantajayrittäjän näkemyksen mukaan kilpailukykysopimuksen mukaisilla työntekijän todellisten tehtyjen työpäivien lisäyksellä oli suurempi merkitys tilan yritystoiminnassa kuin työnantajamaksuhuojennuksilla.
Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käsiteltiin työnantajan velvollisuuksia siltä osin kuin ne liittyivät työntekijän palkkaukseen, palkanmaksuun ja työntekijän palkkaamisesta aiheutuneisiin kuluihin. Työn teoreettisen viitekehyksen muodostivat työlainsäädäntö, metsäalan työehtosopimus sekä kilpailukykysopimuksen neuvottelutulos. Opinnäytetyö rajattiin koskemaan työntekijän palkkaamisesta aiheutuviin suoriin kustannuksiin, jolloin siitä jätettiin pois mm. työntekijän mahdollisten sairauspäivien kustannukset sekä työntekijän mahdollisista perhevapaista tai merkkipäivistä johtuvat menetetyn työpanoksen kustannukset.
Opinnäytetyön empiriaosuudessa tapaustutkimuksen kohteena oli Yli-Potilan tila, johon sovellettiin teoriaosassa esiintuotua tietoa. Empiriaosassa havainnollistettiin ja konkretisoitiin laskelmin työntekijän palkkauksesta syntyviä kuluja toimeksiantajayrityksessä ja vertailtiin nykytilaa aikaan ennen kilpailukykysopimusta. Vertailukohteena olivat vuodet ennen ja jälkeen kilpailukykysopimuksen voimaantulon.
Tutkimustulosten perusteella voitiin todeta, että kilpailukykysopimuksen vaikutus yksityisyrittäjälle toimeksiantajayrityksessä jäi vähäiseksi. Kilpailukykysopimuksen tuomat työnantajamaksuhuojennukset todettiin lähes merkityksettömiksi. Työn toimeksiantajayrittäjän näkemyksen mukaan kilpailukykysopimuksen mukaisilla työntekijän todellisten tehtyjen työpäivien lisäyksellä oli suurempi merkitys tilan yritystoiminnassa kuin työnantajamaksuhuojennuksilla.