Identiteettivarkauden monet kasvot
Hummelholm, Hanne (2017)
Hummelholm, Hanne
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111417085
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111417085
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä identiteettivarkaudet ovat ja mitkä seikat johtivat niiden kriminalisointiin. Suomessa identiteettivarkaus kriminalisoitiin omana pykälänään ja otettiin rikosoikeuteen 4.9.2015. Työhön kerättiin myös tietoa siitä, miten identiteettivarkaudet näkyvät suomalaisessa yhteiskunnassa. Tilannetta tarkasteltiin sekä tilastojen että tuomioistuinten tuomioiden kautta. Yhtenä tavoitteena oli tutustua myös Ruotsin vastaavaan lainsäädäntöön ja selvittää, millaisia eroja identiteettirikosten kriminalisoinneissa oli Suomeen verrattuna.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä toimi oikeusdogmatiikka eli lainoppi. Oikeusdogmatiikka selvittää, miten voimassa olevan lain eli oikeusjärjestyksen mukaan toimitaan. Se tutkii oikeusjärjestystä ja systematisoi sitä. Tämän vuoksi oikeusdogmatiikka toimii hyvänä työvälineenä identiteettivarkauksien ja niihin liittyvän lainsäädännön muotoutumisen tutkimisessa. Koska opinnäytetyössä tehtiin myös vertailevaa kartoitusta Ruotsin kanssa, työssä käytettiin oikeusvertailua oikeusdogmatiikan avustavana elementtinä. Oikeusvertailulla kehitetään oikeusjärjestystä selvittämällä, miten sama asia on säännelty muissa oikeusjärjestyksissä.
Vaikka oikeusjärjestykset ovat valtiosidonnaisia, niillä on kytkentöjä myös muihin valtioihin esimerkiksi kansainvälisten sopimusten kautta. Suomi ja Ruotsi ovat osa Euroopan unionia, joten EU-oikeus vaikuttaa myös kriminalisointien taustalla. Tämän vuoksi työn tietoperustassa käydään läpi Suomen oikeusjärjestyksen ja rikosoikeuden lisäksi niihin vaikuttanutta EU-oikeutta. Sen lisäksi tietoperustassa käydään läpi identiteettivarkauksia ja sitä, mitä kaikkea kriminalisointi käsittää. Opinnäytetyössä avataan myös henkilö- ja identiteettitieto -käsitteet, jotta lukija ymmärtäisi sen, mitä niillä tässä työssä tarkoitetaan.
Työn lähteinä käytettiin pääsääntöisesti voimassa olevaa lakia, lakien esitöitä sekä oikeuskirjallisuutta. Nämä ovat oikeusdogmatiikan tärkeimpiä oikeuslähteitä. Lähteinä käytettiin sekä kotimaista että ulkomaista materiaalia. Tämän lisäksi lähteinä käytettiin valmiita tilastotietoja. Opinnäytetyöhön hankittiin myös eri käräjäoikeuksien tuomioita esimerkeiksi siitä, millaisissa tilanteissa identiteettivarkaudesta voidaan tuomita rangaistukseen.
Opinnäytetyössä selvitettiin, miten identiteettivarkauksien määrä on kehittynyt kriminalisoinnin jälkeen. Lähteet osoittivat, että etenkin tietoverkkojen kautta toteutetut identiteettivarkaudet ovat lisääntyneet selkeästi. Vahingoittamistarkoituksessa tehdyt identiteettivarkaudet eivät aiemmin olleet kaikissa tapauksissa rangaistavia tekoja. Teon kriminalisointi osoittautui siis tarpeelliseksi näiden tekojen kohdalla. Tämä tulee esiin työssä käytetyistä oikeusesimerkeistä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä toimi oikeusdogmatiikka eli lainoppi. Oikeusdogmatiikka selvittää, miten voimassa olevan lain eli oikeusjärjestyksen mukaan toimitaan. Se tutkii oikeusjärjestystä ja systematisoi sitä. Tämän vuoksi oikeusdogmatiikka toimii hyvänä työvälineenä identiteettivarkauksien ja niihin liittyvän lainsäädännön muotoutumisen tutkimisessa. Koska opinnäytetyössä tehtiin myös vertailevaa kartoitusta Ruotsin kanssa, työssä käytettiin oikeusvertailua oikeusdogmatiikan avustavana elementtinä. Oikeusvertailulla kehitetään oikeusjärjestystä selvittämällä, miten sama asia on säännelty muissa oikeusjärjestyksissä.
Vaikka oikeusjärjestykset ovat valtiosidonnaisia, niillä on kytkentöjä myös muihin valtioihin esimerkiksi kansainvälisten sopimusten kautta. Suomi ja Ruotsi ovat osa Euroopan unionia, joten EU-oikeus vaikuttaa myös kriminalisointien taustalla. Tämän vuoksi työn tietoperustassa käydään läpi Suomen oikeusjärjestyksen ja rikosoikeuden lisäksi niihin vaikuttanutta EU-oikeutta. Sen lisäksi tietoperustassa käydään läpi identiteettivarkauksia ja sitä, mitä kaikkea kriminalisointi käsittää. Opinnäytetyössä avataan myös henkilö- ja identiteettitieto -käsitteet, jotta lukija ymmärtäisi sen, mitä niillä tässä työssä tarkoitetaan.
Työn lähteinä käytettiin pääsääntöisesti voimassa olevaa lakia, lakien esitöitä sekä oikeuskirjallisuutta. Nämä ovat oikeusdogmatiikan tärkeimpiä oikeuslähteitä. Lähteinä käytettiin sekä kotimaista että ulkomaista materiaalia. Tämän lisäksi lähteinä käytettiin valmiita tilastotietoja. Opinnäytetyöhön hankittiin myös eri käräjäoikeuksien tuomioita esimerkeiksi siitä, millaisissa tilanteissa identiteettivarkaudesta voidaan tuomita rangaistukseen.
Opinnäytetyössä selvitettiin, miten identiteettivarkauksien määrä on kehittynyt kriminalisoinnin jälkeen. Lähteet osoittivat, että etenkin tietoverkkojen kautta toteutetut identiteettivarkaudet ovat lisääntyneet selkeästi. Vahingoittamistarkoituksessa tehdyt identiteettivarkaudet eivät aiemmin olleet kaikissa tapauksissa rangaistavia tekoja. Teon kriminalisointi osoittautui siis tarpeelliseksi näiden tekojen kohdalla. Tämä tulee esiin työssä käytetyistä oikeusesimerkeistä.