"Ne pelletki hyppelee näin" : Miten aktivoida 3–4-vuotiaita lapsia liikkumaan päiväkodissa
Laihanen, Julia; Vähä-Hakula, Johanna (2017)
Laihanen, Julia
Vähä-Hakula, Johanna
Hämeen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111417041
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111417041
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mikä aktivoi 3–4-vuotiaita lapsia liikkumaan päiväkodissa. Aihe oli ajankohtainen, sillä varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksia on nostettu kolmeen tuntiin päivässä, sisältäen kevyen ja vauhdikkaan liikkumisen. Päiväkodin tulisi kodin lisäksi mahdollistaa lasten päivittäinen fyysinen aktiivisuus suositusten mukaisesti.
Tietoperusta opinnäytetyölle koostui liikuntakasvatuksesta varhaiskasvatuksessa. Liikuntakasvatusta tukevat fyysisen aktiivisuuden suositukset, jotka ovat osa tietoperustaa. Liikunta-aktiivisuutta tarkasteltaessa otettiin huomioon myös lapsen kehitykselliset valmiudet, joten työssä tarkastellaan myös 3–4-vuotiaan lapsen kokonaisvaltaista kehitystä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jota varten erään päiväkodin 3–4-vuotiaille lapsille organisoitiin toimintaa, josta tehdyt havainnot olivat tutkimusaineistona. Havaintojen tekemistä tuki toiminnan videointi. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tuloksista nousi kolme selkeää teemaa, vertaissuhteiden ja ryhmän merkitys, ohjaajan aktiivisuus ja toiminnan sisällön merkitys. Vertaissuhteiden ja ryhmän merkitys oli merkittävää: lapset aktivoivat toinen toistaan liikkumaan. Aktiivisesti osallistuva ohjaaja innostaa ja aktivoi myös lapsia liikkumaan. Erilaisella toiminnalla on vaikutusta lasten liikunta-aktiivisuuteen, joten toimintaa tulisi suunnitella lasten kehitystaso ja kiinnostuksenkohteet huomioiden.
Tietoperusta opinnäytetyölle koostui liikuntakasvatuksesta varhaiskasvatuksessa. Liikuntakasvatusta tukevat fyysisen aktiivisuuden suositukset, jotka ovat osa tietoperustaa. Liikunta-aktiivisuutta tarkasteltaessa otettiin huomioon myös lapsen kehitykselliset valmiudet, joten työssä tarkastellaan myös 3–4-vuotiaan lapsen kokonaisvaltaista kehitystä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jota varten erään päiväkodin 3–4-vuotiaille lapsille organisoitiin toimintaa, josta tehdyt havainnot olivat tutkimusaineistona. Havaintojen tekemistä tuki toiminnan videointi. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tuloksista nousi kolme selkeää teemaa, vertaissuhteiden ja ryhmän merkitys, ohjaajan aktiivisuus ja toiminnan sisällön merkitys. Vertaissuhteiden ja ryhmän merkitys oli merkittävää: lapset aktivoivat toinen toistaan liikkumaan. Aktiivisesti osallistuva ohjaaja innostaa ja aktivoi myös lapsia liikkumaan. Erilaisella toiminnalla on vaikutusta lasten liikunta-aktiivisuuteen, joten toimintaa tulisi suunnitella lasten kehitystaso ja kiinnostuksenkohteet huomioiden.