Varmistukseen lähetettyjen huumausaineseulontojen tulokset - onko vääriä positiivisia?
Leinonen, Teemu (2017)
Leinonen, Teemu
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111417030
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111417030
Tiivistelmä
Terveydenhuollossa käytettävä huumetestaus tehdään tavallisesti kaksivaiheisena; ensivaiheen huumeseulontatestin positiiviset tulokset lähetetään varmistettavaksi luotettavalla varmistusanalyysillä. Vaikka ensivaiheen testi on nopeampi ja epävarmempi kuin varmistusanalyysi, voidaan terveydenhoidollisessa testauksessa perustelluista syistä ja tietyissä tilanteissa, kuten pitkäkestoisessa hoidossa olevan potilaan seurannassa, jättää varmistusanalyysi tekemättä. Silloin on tunnettava käytetyssä seulontatestissä olevat epävarmuustekijät sekä saadun tuloksen käyttöön liittyvät rajoitteet.
Huumausainetestiä pyydettäessä on arvioitava mahdollisimman tarkkaan seuraukset, jotka voivat tulla potilaalle mahdollisesta positiivisesta seulontatuloksesta välittömästi tai myöhemmässä vaiheessa. Esimerkiksi voidaan harkita päihdehuollon asiakkaan hoitovastuun siirtämistä yksiköstä toiseen tai lastensuojelun asiakkaan lasten tapaamisoikeuden rajoittamista. Näitä arvioidessa on olennaista tuntea ensivaiheen analyysimenetelmien toimivuuteen liittyvät tekijät, niiden mahdolliset virhelähteet sekä tilanteet, jotka johtavat huumausainetestin suorittamiseen. Näiden asioiden tunteminen ovat edellytyksenä, jotta voidaan suorittaa mahdollisimman luotettavaa laboratorioanalytiikkaa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Fimlab Laboratoriot Oy:ssä käytettävien ensivaiheen immunologisten huumausaineseulontamenetelmien luotettavuutta. Ensivaiheen seulontatulokset lähetetään varmistukseen, jossa selviää, onko ensivaiheen seulonta antanut väärän positiivisen tuloksen osoittamalla ensivaiheen seulonnassa mitatun huumausaineen läsnäolon varmistusanalyysissa. Oikeita positiivisia tuloksia verrattiin vääriin positiivisiin tuloksiin laskemalla kustakin seulonnasta saatujen testien määrät sekä suhdeluvut vastaaviin testeihin. Tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina ja niitä voidaan käyttää pohjana huumausaineseulontaan liittyviä jatkotutkimuksia suunnitellessa. Tulokset kirjattiin opinnäytetyön loppuun. Opinnäytetyössä raportoitiin myös tärkeimmät huumausainetestien virhelähteet ja kuvailtiin tarkasti käytössä olevat immunologiset nalyysimenetelmät.
Työ suoritettiin noin kolmen kuukauden aikana tutkituista huumausainenäytteistä (727 näytettä ajalta 1.10.2015 – 31.12.2015), jotka oli merkitty Excel-tiedostoon. Tiedostosta on poistettu potilastiedot yksityisyyden ja potilasturvallisuuden takaamiseksi
Huumausainetestiä pyydettäessä on arvioitava mahdollisimman tarkkaan seuraukset, jotka voivat tulla potilaalle mahdollisesta positiivisesta seulontatuloksesta välittömästi tai myöhemmässä vaiheessa. Esimerkiksi voidaan harkita päihdehuollon asiakkaan hoitovastuun siirtämistä yksiköstä toiseen tai lastensuojelun asiakkaan lasten tapaamisoikeuden rajoittamista. Näitä arvioidessa on olennaista tuntea ensivaiheen analyysimenetelmien toimivuuteen liittyvät tekijät, niiden mahdolliset virhelähteet sekä tilanteet, jotka johtavat huumausainetestin suorittamiseen. Näiden asioiden tunteminen ovat edellytyksenä, jotta voidaan suorittaa mahdollisimman luotettavaa laboratorioanalytiikkaa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Fimlab Laboratoriot Oy:ssä käytettävien ensivaiheen immunologisten huumausaineseulontamenetelmien luotettavuutta. Ensivaiheen seulontatulokset lähetetään varmistukseen, jossa selviää, onko ensivaiheen seulonta antanut väärän positiivisen tuloksen osoittamalla ensivaiheen seulonnassa mitatun huumausaineen läsnäolon varmistusanalyysissa. Oikeita positiivisia tuloksia verrattiin vääriin positiivisiin tuloksiin laskemalla kustakin seulonnasta saatujen testien määrät sekä suhdeluvut vastaaviin testeihin. Tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina ja niitä voidaan käyttää pohjana huumausaineseulontaan liittyviä jatkotutkimuksia suunnitellessa. Tulokset kirjattiin opinnäytetyön loppuun. Opinnäytetyössä raportoitiin myös tärkeimmät huumausainetestien virhelähteet ja kuvailtiin tarkasti käytössä olevat immunologiset nalyysimenetelmät.
Työ suoritettiin noin kolmen kuukauden aikana tutkituista huumausainenäytteistä (727 näytettä ajalta 1.10.2015 – 31.12.2015), jotka oli merkitty Excel-tiedostoon. Tiedostosta on poistettu potilastiedot yksityisyyden ja potilasturvallisuuden takaamiseksi