PIENRYHMÄTOIMINTA MAAHANMUUTTAJATAUSTAISEN LAPSEN SUOMEN KIELEN KEHITYKSEN TUKENA
Puhakka, Anette (2017)
Puhakka, Anette
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111316988
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111316988
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Puhakka, Anette. Pienryhmätoiminta maahanmuuttajataustaisen lapsen kielen kehityksen tukena. Diak Pori. Syksy 2017. s. 79, 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK)+ lastentarhaopettajan virkakelpoisuus.
Toiminnallisen opinnäytetyöni tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa pienryhmätoimintaa maahanmuuttajataustaisille lapsille yhteen Porin kaupungin päiväkotiin. Päätavoitteena oli suomen kielen kehitystä tukevan toiminnan suunnittelu ja ohjaaminen yhteistyöpäiväkodin viidelle lapselle.
Opinnäytetyö koostuu toiminnallisesta osuudesta ja raportista. Raportissa kuvataan opinnäytetyön teoreettinen viitekehys. Teoreettinen viitekehys sisältää katsauksen maahanmuuttajataustaisiin lapsiin varhaiskasvatuksessa sekä varhaiskasvatuksessa käytettyyn pienryhmätoimintaan oppimisen tukena. Raportissa kuvataan myös toteutetun suomikerho toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arvioinnista saatuja keskeisiä tuloksia. Pohdintaosiossa pohditaan opinnäytetyön merkitystä ammatilliselle kehittymiselle sekä varhaiskasvatusta kielen kehityksen tukijana.
Toiminnallinen osuus sisälsi pienryhmätoimintana toteutetun suomikerhon suunnittelun ja ohjauksen. Suomikerho kokoontui suunnitelmien mukaisesti yhteensä viisi kertaa syksyllä 2016. Jokaisella kerralla oli oma teemansa, joista opeteltava sanasto koostui. Kerhoon osallistui viisi lasta, jotka olivat iältään 5−6-vuotiaita. Suomikerhossa käytettiin erilaisia toiminnallisia menetelmiä lasten suomen kielen kehittämiseksi. Kerhossa käytetyistä menetelmistä koostettiin yhteenveto päiväkodille käytettäväksi, sekä lapset saivat oman kerhovihon, jossa on heidän kerhossa tekemiään kuvataidetöitään.
Arvioinnissa kerättiin tietoa suunnitellun ja ohjatun toiminnan onnistuvuudesta. Toimintaa kehitettiin toimintatutkimuksen spiraalin mukaisesti. Lasten palautteen mukaan toiminnan mielekkyys lisääntyi kerhokertojen edetessä. Lastentarhanopettajalta saaman palautteen mukaan sekä osallistuvan havainnoinnin kautta saatujen tulosten pohjalta voidaan myös todeta, että suunniteltu ja ohjattu pienryhmätoiminta mahdollisti pienryhmään osallistuneiden lasten kielen kehittymisen.
Asiasanat: varhaiskasvatus, maahanmuuttajataustainen lapsi, s2-opetus, kielen kehityksen tukeminen, pienryhmätoiminta
Puhakka, Anette. Pienryhmätoiminta maahanmuuttajataustaisen lapsen kielen kehityksen tukena. Diak Pori. Syksy 2017. s. 79, 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK)+ lastentarhaopettajan virkakelpoisuus.
Toiminnallisen opinnäytetyöni tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa pienryhmätoimintaa maahanmuuttajataustaisille lapsille yhteen Porin kaupungin päiväkotiin. Päätavoitteena oli suomen kielen kehitystä tukevan toiminnan suunnittelu ja ohjaaminen yhteistyöpäiväkodin viidelle lapselle.
Opinnäytetyö koostuu toiminnallisesta osuudesta ja raportista. Raportissa kuvataan opinnäytetyön teoreettinen viitekehys. Teoreettinen viitekehys sisältää katsauksen maahanmuuttajataustaisiin lapsiin varhaiskasvatuksessa sekä varhaiskasvatuksessa käytettyyn pienryhmätoimintaan oppimisen tukena. Raportissa kuvataan myös toteutetun suomikerho toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arvioinnista saatuja keskeisiä tuloksia. Pohdintaosiossa pohditaan opinnäytetyön merkitystä ammatilliselle kehittymiselle sekä varhaiskasvatusta kielen kehityksen tukijana.
Toiminnallinen osuus sisälsi pienryhmätoimintana toteutetun suomikerhon suunnittelun ja ohjauksen. Suomikerho kokoontui suunnitelmien mukaisesti yhteensä viisi kertaa syksyllä 2016. Jokaisella kerralla oli oma teemansa, joista opeteltava sanasto koostui. Kerhoon osallistui viisi lasta, jotka olivat iältään 5−6-vuotiaita. Suomikerhossa käytettiin erilaisia toiminnallisia menetelmiä lasten suomen kielen kehittämiseksi. Kerhossa käytetyistä menetelmistä koostettiin yhteenveto päiväkodille käytettäväksi, sekä lapset saivat oman kerhovihon, jossa on heidän kerhossa tekemiään kuvataidetöitään.
Arvioinnissa kerättiin tietoa suunnitellun ja ohjatun toiminnan onnistuvuudesta. Toimintaa kehitettiin toimintatutkimuksen spiraalin mukaisesti. Lasten palautteen mukaan toiminnan mielekkyys lisääntyi kerhokertojen edetessä. Lastentarhanopettajalta saaman palautteen mukaan sekä osallistuvan havainnoinnin kautta saatujen tulosten pohjalta voidaan myös todeta, että suunniteltu ja ohjattu pienryhmätoiminta mahdollisti pienryhmään osallistuneiden lasten kielen kehittymisen.
Asiasanat: varhaiskasvatus, maahanmuuttajataustainen lapsi, s2-opetus, kielen kehityksen tukeminen, pienryhmätoiminta