Suomenhevosen vuosisata koululaisten kuvallisissa töissä
Kankkunen, Tarja (2017)
Kankkunen, Tarja
Hämeen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111316977
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111316977
Tiivistelmä
Opinnäytteessä tarkastellaan hevosen, erityisesti suomenhevosen, representaatioita suomalaisten koululaisten kuvataideopetuksen puitteissa noin sadan vuoden aikana tekemissä oppilastöissä. Kuinka suomenhevoset esiintyvät oppilastöissä eri aikoina, eri tehtävissä ja rooleissa, ja millaisena ihmisen ja hevosen suhde niissä näyttäytyy?
Yhteensä 408 oppilastyön tiedot merkittiin aikajärjestyksessä Exceliin, jaettiin viiteen ajanjaksoon ja eriteltiin määrällisiksi piirteiksi. Tällöin aineistoa voitiin tarkastella myös yksittäisiä oppilastöitä laajempina kokonaisuuksina ja vertailla eri ajanjaksojen aineistoja keskenään.
Koululaisten hevosaihetyöt heijastelevat paitsi hevosen rooleja myös syntyaikojensa historiallisia tilanteita ja sosiokulttuurista todellisuutta. Esiin piirtyvä suomenhevosen tarina muistuttaa sen kirjoitettua historiaa: putoaminen eniten kuvatusta hevosrodusta aina vähemmän ja vähemmän kuvatuksi, sitten uusi tuleminen hevosaihetöiden rotuna. Kuvista välittyvä ihmisen ja hevosen suhde lämpenee sadan vuoden kuluessa ja arvostus ja kiinnostus hevosta ja sen luontaisia ominaisuuksia kohtaan kasvaa.
Hevonen on ollut koululaisten kuvanteon aiheena vastaavalla tavalla sukupuolitettu kuin sen historia: hevosalan feminisoituessa oppilastöiden sisällöt muuntuvat ja pääasialliset tekijät vaihtuvat pojista tytöiksi. Koko aineiston valossa hevonen on kuitenkin yhtä lailla tyttöjen kuin poikien ”juttu”.
Työn yksi tavoite on tukea suomenhevosrodun tunnettuutta, suosiota ja työhevoskäyttöä. Toinen tavoite on tuoda esiin feminiinisenä koettua toimintaa hevosen kanssa myös miehisenä ulottuvuutena. Kolmanneksi halutaan edistää Kuvataidekasvatuksen historia-arkiston ja vastaavien kokoelmien tutkimuksellista käyttöä tuomalla näkyväksi koululaiset hevoshistorian visualisoijina ja kirjaajina. Opinnäytteen toimeksiantaja on Hämeen ammattikorkeakoulun Uudistuva hevostalous-hanke.
Yhteensä 408 oppilastyön tiedot merkittiin aikajärjestyksessä Exceliin, jaettiin viiteen ajanjaksoon ja eriteltiin määrällisiksi piirteiksi. Tällöin aineistoa voitiin tarkastella myös yksittäisiä oppilastöitä laajempina kokonaisuuksina ja vertailla eri ajanjaksojen aineistoja keskenään.
Koululaisten hevosaihetyöt heijastelevat paitsi hevosen rooleja myös syntyaikojensa historiallisia tilanteita ja sosiokulttuurista todellisuutta. Esiin piirtyvä suomenhevosen tarina muistuttaa sen kirjoitettua historiaa: putoaminen eniten kuvatusta hevosrodusta aina vähemmän ja vähemmän kuvatuksi, sitten uusi tuleminen hevosaihetöiden rotuna. Kuvista välittyvä ihmisen ja hevosen suhde lämpenee sadan vuoden kuluessa ja arvostus ja kiinnostus hevosta ja sen luontaisia ominaisuuksia kohtaan kasvaa.
Hevonen on ollut koululaisten kuvanteon aiheena vastaavalla tavalla sukupuolitettu kuin sen historia: hevosalan feminisoituessa oppilastöiden sisällöt muuntuvat ja pääasialliset tekijät vaihtuvat pojista tytöiksi. Koko aineiston valossa hevonen on kuitenkin yhtä lailla tyttöjen kuin poikien ”juttu”.
Työn yksi tavoite on tukea suomenhevosrodun tunnettuutta, suosiota ja työhevoskäyttöä. Toinen tavoite on tuoda esiin feminiinisenä koettua toimintaa hevosen kanssa myös miehisenä ulottuvuutena. Kolmanneksi halutaan edistää Kuvataidekasvatuksen historia-arkiston ja vastaavien kokoelmien tutkimuksellista käyttöä tuomalla näkyväksi koululaiset hevoshistorian visualisoijina ja kirjaajina. Opinnäytteen toimeksiantaja on Hämeen ammattikorkeakoulun Uudistuva hevostalous-hanke.