Sukupuolilajitellun siemenen vaikutus vasikan elinvoimaisuuteen : Poikimavaikeudet, epämuodostumat, vasikkakuolleisuus ja vasikoiden kaksosuus
Hellberg, Teija (2017)
Hellberg, Teija
Hämeen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111116923
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111116923
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää sukupuolilajitellun siemenen vaikutusta vasikan elinvoimaisuuteen. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Faba Osk, joka toimitti aineiston tutkittavaksi.
Suomessa keinosiemennys on aloitettu naudoilla 1940-luvun lopulla. Nykyisin siemen voidaan myös lajitella siittiöiden sukupuolen mukaan. Suomessa lajitellun siemenen osuus on melko vähäinen kaikesta käytetystä siemenestä. Syynä saattaa olla epätietoisuus lajitteluprosessin vaikutuksista vasikkaan. Tutkimusosassa selvitettiin sukupuolilajtellusta siemenestä syntyneiden vasikoiden epämuodostumia, vasikkakuolleisuutta, kaksosuutta sekä poikimavaikeuksia Suomessa vuosilta 2010 – 2016. Tutkimusmenetelminä käytettiin ristiintaulukointia sekä todennäköisyyksiä.
X-lajitellulla siemenellä poikimiset ovat helpompia, todennäköisesti vasikan pienemmän koon vuoksi. Tiloilla myös avustettiin herkemmin näitä poikimisia. Lajittelu ei lisää epämuodostumia, ainakaan holstein-rodun kohdalla. Polttiaisten tuoman Schmallenbergin viruksen, sekä ajankohtaisen vertailumateriaalin puutteen vuoksi lajittelun vaikutuksesta epämuodostumiin ei voida sanoa kuitenkaan mitään varmaa. Kaksosuuteen sukupuolilajitellulla siemenellä ei ollut vaikutusta, emän vaikutuksen ollessa merkittävämpi. X-lajiteltua siementä voidaan suositella tulosten perusteella sekä ensikoille että lehmille.
Liharotuinen Y-lajiteltu siemen ei lisää lehmien vasikoiden vasikkakuolleisuutta muihin risteytysvasikoihin verrattuna. Hiehojen vasikoilla vasikkakuolleisuus on korkeampi. Hiehoilla myös poikimavaikeudet ovat suuremmat Y-lajitellulla siemenellä. Kaksosten osuus on samankaltainen yleisten kaksosten osuuksien kanssa, eikä epämuodostumissa ole merkittävää eroa. Tulosten perusteella lehmille voidaan suositella Y-lajiteltua siementä mutta hiehoille ei.
Suomessa keinosiemennys on aloitettu naudoilla 1940-luvun lopulla. Nykyisin siemen voidaan myös lajitella siittiöiden sukupuolen mukaan. Suomessa lajitellun siemenen osuus on melko vähäinen kaikesta käytetystä siemenestä. Syynä saattaa olla epätietoisuus lajitteluprosessin vaikutuksista vasikkaan. Tutkimusosassa selvitettiin sukupuolilajtellusta siemenestä syntyneiden vasikoiden epämuodostumia, vasikkakuolleisuutta, kaksosuutta sekä poikimavaikeuksia Suomessa vuosilta 2010 – 2016. Tutkimusmenetelminä käytettiin ristiintaulukointia sekä todennäköisyyksiä.
X-lajitellulla siemenellä poikimiset ovat helpompia, todennäköisesti vasikan pienemmän koon vuoksi. Tiloilla myös avustettiin herkemmin näitä poikimisia. Lajittelu ei lisää epämuodostumia, ainakaan holstein-rodun kohdalla. Polttiaisten tuoman Schmallenbergin viruksen, sekä ajankohtaisen vertailumateriaalin puutteen vuoksi lajittelun vaikutuksesta epämuodostumiin ei voida sanoa kuitenkaan mitään varmaa. Kaksosuuteen sukupuolilajitellulla siemenellä ei ollut vaikutusta, emän vaikutuksen ollessa merkittävämpi. X-lajiteltua siementä voidaan suositella tulosten perusteella sekä ensikoille että lehmille.
Liharotuinen Y-lajiteltu siemen ei lisää lehmien vasikoiden vasikkakuolleisuutta muihin risteytysvasikoihin verrattuna. Hiehojen vasikoilla vasikkakuolleisuus on korkeampi. Hiehoilla myös poikimavaikeudet ovat suuremmat Y-lajitellulla siemenellä. Kaksosten osuus on samankaltainen yleisten kaksosten osuuksien kanssa, eikä epämuodostumissa ole merkittävää eroa. Tulosten perusteella lehmille voidaan suositella Y-lajiteltua siementä mutta hiehoille ei.