Tietotekniikka EKG-tulkinnan itseopiskelussa : menetelmien ja mahdollisuuksien kartoitus
Haapsaari, Laura; Immonen, Emma; Miettinen, Mia; Mäkelä, Simo (2017)
Haapsaari, Laura
Immonen, Emma
Miettinen, Mia
Mäkelä, Simo
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
Creative Commons Attribution-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111116900
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111116900
Tiivistelmä
Opinnäytetyön motiivina toimi idea sairaanhoitajille suunnatun EKG-tulkinnan oppimispelin kehittämisestä. Opinnäytetyössä etsittiin tutkimusaineistosta seikkoja, jotka tulisi huomioida tällaisen sovelluksen kehittämisessä. Tavoitteena oli, että opinnäytetyön tuloksia voitaisiin hyödyntää EKG-koulutukseen tarkoitetun sovelluksen kehittämishankkeessa.
Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, perehtymällä laajaan tutkimusaineistoon aihealueeseen liittyen, ja tunnistamalla siitä esiin nousevia oppimistuloksiin vaikuttavia tekijöitä sekä aihealueita, joilla koulutustarve on suurin. Tiedonhaku kohdistui pääasiassa terveysalan CINAHL-tietokantaan ja sitä täydennettiin manuaalisella tiedonhaulla Internetin hakukoneista. Sisällönanalyysi toteutettiin induktiivisesti eli aineistolähtöisesti lähdeaineiston taulukointia hyödyntäen. Induktiivinen sisällönanalyysi valittiin työtavaksi, koska aihetta haluttiin lähestyä vailla minkäänlaisia ennakko-oletuksia.
Keskeisimmät tulokset kertovat sairaanhoitajien EKG-osaamisen puutteista ja tarpeesta kouluttautumiselle, joka olisi mahdollista tehdä kiireisen työn lomassa. Tuloksista ilmeni, ettei koulutusmenetelmällä ole merkittävää yhteyttä oppimistuloksiin. Opiskelun ohjauksen puuttuminen taas oli yhteydessä heikkoihin oppimistuloksiin. Tämä herättää mielenkiintoisen kysymyksen siitä, millaiset edellytykset tietoteknisellä sovelluksella olisi opiskelun ohjaukseen. Tuloksissa korostui myös osaamisen arvioinnin merkitys niin oppimisen motivoijana, kuin todellisen taitotason ilmentäjänä. Tulosten mukaan digioppimiselle on hyväksyntä EKG-koulutukseen kelvollisena menetelmänä, joka voi tarjota kustannussäästöjä ja joustavuutta opiskeluun. Digioppiminen ei välttämättä ole soveltuvin menetelmä kaikkien EKG:hen liittyvien aihealueiden, kuten teoriatiedon, koulutukseen. Pelillisyys voi motivoida oppimista.
Tulosten perusteella oppimissovelluksen kehityshanke voi olla kannattava, kun sitä hyödynnetään soveltuviin aihealueisiin ja se kohdennetaan tässä opinnäytetyössä mainittuihin puutteisiin sairaanhoitajien EKG-osaamisessa. EKG-koulutus on tuloksellisinta kliiniseen kontekstiin yhdistettynä, systemaattista tulkintatapaa käyttäen. Jatkotutkimusehdotuksena tulosten pohjalta on tutkimus tietotekniikan soveltuvuudesta itseopiskelun ohjaamiseen.
Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, perehtymällä laajaan tutkimusaineistoon aihealueeseen liittyen, ja tunnistamalla siitä esiin nousevia oppimistuloksiin vaikuttavia tekijöitä sekä aihealueita, joilla koulutustarve on suurin. Tiedonhaku kohdistui pääasiassa terveysalan CINAHL-tietokantaan ja sitä täydennettiin manuaalisella tiedonhaulla Internetin hakukoneista. Sisällönanalyysi toteutettiin induktiivisesti eli aineistolähtöisesti lähdeaineiston taulukointia hyödyntäen. Induktiivinen sisällönanalyysi valittiin työtavaksi, koska aihetta haluttiin lähestyä vailla minkäänlaisia ennakko-oletuksia.
Keskeisimmät tulokset kertovat sairaanhoitajien EKG-osaamisen puutteista ja tarpeesta kouluttautumiselle, joka olisi mahdollista tehdä kiireisen työn lomassa. Tuloksista ilmeni, ettei koulutusmenetelmällä ole merkittävää yhteyttä oppimistuloksiin. Opiskelun ohjauksen puuttuminen taas oli yhteydessä heikkoihin oppimistuloksiin. Tämä herättää mielenkiintoisen kysymyksen siitä, millaiset edellytykset tietoteknisellä sovelluksella olisi opiskelun ohjaukseen. Tuloksissa korostui myös osaamisen arvioinnin merkitys niin oppimisen motivoijana, kuin todellisen taitotason ilmentäjänä. Tulosten mukaan digioppimiselle on hyväksyntä EKG-koulutukseen kelvollisena menetelmänä, joka voi tarjota kustannussäästöjä ja joustavuutta opiskeluun. Digioppiminen ei välttämättä ole soveltuvin menetelmä kaikkien EKG:hen liittyvien aihealueiden, kuten teoriatiedon, koulutukseen. Pelillisyys voi motivoida oppimista.
Tulosten perusteella oppimissovelluksen kehityshanke voi olla kannattava, kun sitä hyödynnetään soveltuviin aihealueisiin ja se kohdennetaan tässä opinnäytetyössä mainittuihin puutteisiin sairaanhoitajien EKG-osaamisessa. EKG-koulutus on tuloksellisinta kliiniseen kontekstiin yhdistettynä, systemaattista tulkintatapaa käyttäen. Jatkotutkimusehdotuksena tulosten pohjalta on tutkimus tietotekniikan soveltuvuudesta itseopiskelun ohjaamiseen.