Erityistä tukea tarvitsevan lapsen osallisuus arjessa : lasten kokemuksia osallisuudesta
Piironen, Tiia; Pykäläinen, Seela; Varis, Riikka (2017)
Piironen, Tiia
Pykäläinen, Seela
Varis, Riikka
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111016889
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111016889
Tiivistelmä
Nykyään lasten osallisuuteen lasten arjessa kiinnitetään enemmän huomiota ja aiheesta on tehty viime vuosina enemmän tutkimustyötä. Tutkimusten mukaan kuitenkin erityistä tukea tarvitsevien lasten osallisuus on selvästi heikompi muihin lapsiin verrattuna. Se on myös tärkeä kehityskohde, sillä fysioterapia mahdollistaa lasten osallisuutta antamalla valmiuksia toimimaan erilaisissa toimintaympäristöissä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kouluikäisten erityistä tukea tarvitsevien lasten osallisuuden kokemuksia arjessa eli lasten toimintaympäristöissä kotona, koulussa ja terapiassa. Tutkimuksen tavoitteena oli saada lisää tietoa erityistä tukea tarvitsevien lasten osallisuudesta arjessa heidän omien kokemusten pohjalta ja tältä osin täyttää vähäistä tutkimustietoa aiheesta. Tavoitteena oli erityistä tukea tarvitsevien lasten osallisuuden edistäminen lisäämällä lasten vanhempien ja lasten kanssa työskentelevien henkilöiden tietämystä lasten osallisuuden kokemuksista. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Vajaaliikkeisten Kunto ry (VLK). Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä VLK:n Erityistä tukea tarvitsevan lapsen osallisuus arjessa – kasvatuksellinen, kuntou-tuksellinen ja pedagoginen näkökulma -hankkeen ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin kanssa. VLK:n hankkeen tarkoituksena oli luoda yhteisiä hyviä kuntoutuksen käytäntöjä erityistä tukea tarvitsevien lasten kasvatukseen, kuntoutukseen ja opetukseen.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat erityistä tukea tarvitsevat kouluikäiset 9-15 vuotiaat lapset. Aineistoa kerättiin VLK:n hankkeessa kolmelta lapselta ja lisäaineiston tarpeen vuoksi Valteri-koulun neljältä lapselta. Aineiston keruumenetelminä olivat haastattelu, piirtäminen ja muovaileminen. Haastattelut äänitettiin, litteroitiin ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysimenetelmällä.
Tutkimustuloksista ilmeni, että noin puolet tutkimukseen osallistuneista lapsista ei osannut sanoa, mitä osallisuus tarkoittaa. Loput lapsista yhdisti osallisuuden osallistumisen mahdollisuuteen. Lapsille tärkeitä asioita arjessa olivat arkitoiminnot, osallistumisen mahdollisuudet ja ympäristö. Arkitoiminnoilla lapset tarkoittivat harras-tuksia ja päivittäisiä toimintoja sekä ympäristöllä läheisiä ja elinympäristöä. Lasten mahdollisuus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon arjessa jakautui kolmeen luokkaan: mahdollisuus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon itsenäisesti, mahdollisuus osallistua rajatusti ja ei mahdollisuutta osallistua. Eniten lapset saivat osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon rajatusti kaikissa arjen toimintaympäristöissä. Päätöksen-tekoa rajoittava tekijä oli aikuinen, joka rajasi lapsen päätösvallan suuruuden.
Tutkimusta voidaan hyödyntää tulevaisuudessa lasten osallisuuden lisäämiseen lasten toimintaympäristöissä kotona, koulussa ja terapiassa. Opinnäytetyö oli jatkoa fysioterapian koulutusohjelmasta 2016 valmistuneelle opinnäytetyölle, joka käsitteli erityistä tukea tarvitsevien lasten osallisuutta vanhempien, opettajien ja terapeuttien kokemuksiin perustuen. Mahdollisena jatkotutkimusaiheena opinnäytetyöllemme voi olla erityistä tu-kea tarvitsevien lasten osallisuuden tutkiminen laajemmalla otannalla ja eri menetelmää hyödyntäen, esimerkiksi käyttäytymisen havainnointia.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kouluikäisten erityistä tukea tarvitsevien lasten osallisuuden kokemuksia arjessa eli lasten toimintaympäristöissä kotona, koulussa ja terapiassa. Tutkimuksen tavoitteena oli saada lisää tietoa erityistä tukea tarvitsevien lasten osallisuudesta arjessa heidän omien kokemusten pohjalta ja tältä osin täyttää vähäistä tutkimustietoa aiheesta. Tavoitteena oli erityistä tukea tarvitsevien lasten osallisuuden edistäminen lisäämällä lasten vanhempien ja lasten kanssa työskentelevien henkilöiden tietämystä lasten osallisuuden kokemuksista. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Vajaaliikkeisten Kunto ry (VLK). Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä VLK:n Erityistä tukea tarvitsevan lapsen osallisuus arjessa – kasvatuksellinen, kuntou-tuksellinen ja pedagoginen näkökulma -hankkeen ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin kanssa. VLK:n hankkeen tarkoituksena oli luoda yhteisiä hyviä kuntoutuksen käytäntöjä erityistä tukea tarvitsevien lasten kasvatukseen, kuntoutukseen ja opetukseen.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat erityistä tukea tarvitsevat kouluikäiset 9-15 vuotiaat lapset. Aineistoa kerättiin VLK:n hankkeessa kolmelta lapselta ja lisäaineiston tarpeen vuoksi Valteri-koulun neljältä lapselta. Aineiston keruumenetelminä olivat haastattelu, piirtäminen ja muovaileminen. Haastattelut äänitettiin, litteroitiin ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysimenetelmällä.
Tutkimustuloksista ilmeni, että noin puolet tutkimukseen osallistuneista lapsista ei osannut sanoa, mitä osallisuus tarkoittaa. Loput lapsista yhdisti osallisuuden osallistumisen mahdollisuuteen. Lapsille tärkeitä asioita arjessa olivat arkitoiminnot, osallistumisen mahdollisuudet ja ympäristö. Arkitoiminnoilla lapset tarkoittivat harras-tuksia ja päivittäisiä toimintoja sekä ympäristöllä läheisiä ja elinympäristöä. Lasten mahdollisuus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon arjessa jakautui kolmeen luokkaan: mahdollisuus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon itsenäisesti, mahdollisuus osallistua rajatusti ja ei mahdollisuutta osallistua. Eniten lapset saivat osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon rajatusti kaikissa arjen toimintaympäristöissä. Päätöksen-tekoa rajoittava tekijä oli aikuinen, joka rajasi lapsen päätösvallan suuruuden.
Tutkimusta voidaan hyödyntää tulevaisuudessa lasten osallisuuden lisäämiseen lasten toimintaympäristöissä kotona, koulussa ja terapiassa. Opinnäytetyö oli jatkoa fysioterapian koulutusohjelmasta 2016 valmistuneelle opinnäytetyölle, joka käsitteli erityistä tukea tarvitsevien lasten osallisuutta vanhempien, opettajien ja terapeuttien kokemuksiin perustuen. Mahdollisena jatkotutkimusaiheena opinnäytetyöllemme voi olla erityistä tu-kea tarvitsevien lasten osallisuuden tutkiminen laajemmalla otannalla ja eri menetelmää hyödyntäen, esimerkiksi käyttäytymisen havainnointia.