Lammin pitäjän asutuskehityksen rekonstruointi ryhmäkylistä hajakyliin 1694–1855 : Väestöluettelotietojen hyödyntäminen uuden ajan asutuksen paikantamisessa
Riihiranta, Juha (2017)
Riihiranta, Juha
Lapin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111016871
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111016871
Tiivistelmä
Lammin pitäjän asutuskehityksen rekonstruointi ryhmäkylistä hajakyliin 1694–1855 : Väestöluettelotietojen hyödyntäminen uuden ajan asutuksen paikantamisessa
---
Monilla aloilla, kuten maankäytön suunnittelussa, historian- ja maisemantutkimuksessa sekä arkeologiassa, tarvitaan asutusrakenteen historiasta ja kerroksellisuudesta kertovaa aineistoa. Käytettävissä olevaan historialliseen kartta-aineistoon liittyy paljon puutteita ja rajoituksia, ja niinpä suomalaisasumukset on merkitty karttoja kattavammin ja yhteismitallisemmin erilaisiin väestöluetteloihin paikoin 1900-luvun alkupuoliskolle asti. Tutkimuksessa selvitetään, miten historiallisten väestöluetteloiden sisältämiä paikkatietoja voidaan hyödyntää uuden ajan maaseutuasutuksen paikantamisessa.
Väestöluetteloiden sisältämiä epäsuoria sijaintitietoja, kuten talon- ja torpannimiä, pyrittiin geokoodaamaan digitaaliseksi paikkatiedoksi etelähämäläisen Lammin pitäjän alueelta. Geokoodauksen viiteaineistoina käytettiin muun muassa eri-ikäisiä suurimittakaavaisia karttoja, kiinteistönmuodostumistietoja, asumusten haltijaketjuja ja asumusnimien sijaintiviittauksia. Tutkimuksessa onnistuttiin paikantamaan yksityiskohtaisesti merkittävä osa väestöluetteloihin kirjatuista lammilaisasumuksista poikkileikkausvuosina 1694, 1773 ja 1855. Ensimmäinen poikkileikkausajankohta kuvaa aikaa ennen ruotujako- ja torpparilaitosta, toinen aikaa ennen isojakoa ja talonpoikaistorppia sekä kolmas torpparilaitoksen suuruuden ja toisaalta isojaon jälkeistä siirtotila-aikaa.
Tutkimuksen perusteella väestöluettelotietoja voidaan hyödyntää maaseutuasumusten paikantamisessa ja asutusrakenteen kehityksen analysoinnissa ainakin länsisuomalaisilla alueilla, joissa yleinen asutuskehitys sekä käytettävissä oleva kartta- ja väestöluetteloaineisto ovat pääpiirteissään yhteneväisiä Lammin kanssa. Menetelmän ansiosta asumusten paikantamista ei tarvitse sitoa karttojen laadinta-ajankohtiin tai aluerajauksiin, vaan tutkimus voidaan kohdentaa ajallisesti ja alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Väestöluettelotiedot tuovat lisäarvoa erityisesti 1800-luvun asutuksen tarkastelemiseen ja maaseudun haja-asutuskehityksen tutkimiseen.
Asiasanat:
asutus, asutushistoria, geokoodaus, historiallinen paikkatieto, Lammi, paikkatieto, vanhat kartat, väestöluettelo
Muita tietoja:
Työhön liittyy Lammin vuosien 1694, 1773 ja 1855 asumuksista tuotettu paikkatietoaineisto ESRI Shape -muodossa (ETRS-TM35FIN).
---
Monilla aloilla, kuten maankäytön suunnittelussa, historian- ja maisemantutkimuksessa sekä arkeologiassa, tarvitaan asutusrakenteen historiasta ja kerroksellisuudesta kertovaa aineistoa. Käytettävissä olevaan historialliseen kartta-aineistoon liittyy paljon puutteita ja rajoituksia, ja niinpä suomalaisasumukset on merkitty karttoja kattavammin ja yhteismitallisemmin erilaisiin väestöluetteloihin paikoin 1900-luvun alkupuoliskolle asti. Tutkimuksessa selvitetään, miten historiallisten väestöluetteloiden sisältämiä paikkatietoja voidaan hyödyntää uuden ajan maaseutuasutuksen paikantamisessa.
Väestöluetteloiden sisältämiä epäsuoria sijaintitietoja, kuten talon- ja torpannimiä, pyrittiin geokoodaamaan digitaaliseksi paikkatiedoksi etelähämäläisen Lammin pitäjän alueelta. Geokoodauksen viiteaineistoina käytettiin muun muassa eri-ikäisiä suurimittakaavaisia karttoja, kiinteistönmuodostumistietoja, asumusten haltijaketjuja ja asumusnimien sijaintiviittauksia. Tutkimuksessa onnistuttiin paikantamaan yksityiskohtaisesti merkittävä osa väestöluetteloihin kirjatuista lammilaisasumuksista poikkileikkausvuosina 1694, 1773 ja 1855. Ensimmäinen poikkileikkausajankohta kuvaa aikaa ennen ruotujako- ja torpparilaitosta, toinen aikaa ennen isojakoa ja talonpoikaistorppia sekä kolmas torpparilaitoksen suuruuden ja toisaalta isojaon jälkeistä siirtotila-aikaa.
Tutkimuksen perusteella väestöluettelotietoja voidaan hyödyntää maaseutuasumusten paikantamisessa ja asutusrakenteen kehityksen analysoinnissa ainakin länsisuomalaisilla alueilla, joissa yleinen asutuskehitys sekä käytettävissä oleva kartta- ja väestöluetteloaineisto ovat pääpiirteissään yhteneväisiä Lammin kanssa. Menetelmän ansiosta asumusten paikantamista ei tarvitse sitoa karttojen laadinta-ajankohtiin tai aluerajauksiin, vaan tutkimus voidaan kohdentaa ajallisesti ja alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Väestöluettelotiedot tuovat lisäarvoa erityisesti 1800-luvun asutuksen tarkastelemiseen ja maaseudun haja-asutuskehityksen tutkimiseen.
Asiasanat:
asutus, asutushistoria, geokoodaus, historiallinen paikkatieto, Lammi, paikkatieto, vanhat kartat, väestöluettelo
Muita tietoja:
Työhön liittyy Lammin vuosien 1694, 1773 ja 1855 asumuksista tuotettu paikkatietoaineisto ESRI Shape -muodossa (ETRS-TM35FIN).