Loimaan kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden omaisten ja työnteki-jöiden välinen yhteistyö – omaisten kokemana
Lähdemäki, Taina; Pietilä, Hanna (2017)
Lähdemäki, Taina
Pietilä, Hanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110816760
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110816760
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Loimaan kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden omaisilta, miten he kokevat tällä hetkellä yhteistyön toimivan heidän ja kotihoidon työntekijöiden välillä, mitä haasteita he yhteistyössä kokevat sekä minkälaisia hyviä kokemuksia heillä on yhteistyöstä kotihoidon työntekijöiden kanssa. Tarkoituksena oli myös selvittää omaisten toiveita yhteistyölle kotihoidon kanssa. Opinnäytetyömme tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden omaisten ja kotihoidon työntekijöiden välistä yhteistyötä. Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Loimaan kotihoidon kanssa.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä kuvailimme tarkemmin kotihoitoa sekä hoitotyötä kotihoidossa ja omaisen merkitystä hoidon kannalta. Lisäksi kuvailimme hoitajan ja omaisen välistä yhteistyötä ja erilaisia tekijöitä, jotka edistävät ja hankaloittavat yhteistyötä sekä millä keinoilla yhteistyötä pystyy ylläpitämään. Teoreettisen viitekehyksen lähdeaineisto kerättiin artikkeleiden, kirjallisuuden sekä verkkolähteiden avulla. Tutkimusote oli kvalitatiivinen ja aineisto tutkimusta varten kerättiin kyselylomakkeen avulla, joka lähetettiin Loimaan kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden omaisille.
Tuloksista voidaan päätellä, että vastaajat olivat sekä tyytyväisiä, että tyytymättömiä yhteistyöhön. Suurin osa vastaajista koki hyvänä kokemuksena tiedonkulun toteutumisen. Hoitajat olivat tiedottaneet omaisia asiakkaan terveydentilan muutoksista tai muista hoitoon liittyvistä asioista. Omaiset kokivat myös hoitajien olevan ystävällisiä ja palvelunhaluisia. Vaikka useammat vastaajista kokivatkin tiedonkulun toteutumisen hyvänä, muutama vastaajista taas koki, ettei tieto ole kulkenut kotihoidolta omaisille, eivätkä he ole saaneet tietoa esimerkiksi sairastilanteista tai lääkemuutoksista. Tähän vastaajat kokivat suurimpana syynä olevan hoitajien kiireen. Omaisia mietitytti myös hoitajien vaihtuvuus, onko omahoitajuutta käytössä sekä heidän omien aikataulujen sovittaminen yhteen kotihoidon henkilökunnan kanssa. Omaisten toiveista yhteistyölle nousi selkeäksi teemoiksi reissuvihot sekä aktiivinen yhteydenpito ja säännölliset tapaamiset.
Tutkimustulosten perusteella kehittämisideaksi nousi omahoitajuus. Omaiset toivoivat enemmän yhteydenpitoa, kokivat hankalaksi kotihoidon yhteydenottojen tulevan eri puhelinnumeroista sekä selkeyttä siihen, kehen kuuluu ottaa yhteyttä eri asioiden tiimoilta ja mitä he voivat kysyä keltäkin. Jos asiakkailla olisi omahoitaja, joka olisi myös omaisten tiedossa, voisi tiedonkulku olla selkeämpää. Omaisilla voisi myös olla pienempi kynnys ottaa yhteyttä ja kysyä asioista. Loimaan kaupungilla voisi myös olla käytössä kerran viikossa virka-ajankin jälkeen puhelinnumero, josta saisi ohjausta liittyen ikääntyvien palveluihin ja vammaispalveluihin.
Kysely toteuttiin keväällä 2017. Loimaan kotihoito on ottanut käyttöönsä kesällä 2017 omahoitajuuden. Jatkotutkimuksena voisikin toteuttaa uuden kyselyn ja selvittää onko omahoitajuus vaikuttanut positiivisesti yhteistyön toimivuuteen omaisten ja hoitohenkilökunnan välillä.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä kuvailimme tarkemmin kotihoitoa sekä hoitotyötä kotihoidossa ja omaisen merkitystä hoidon kannalta. Lisäksi kuvailimme hoitajan ja omaisen välistä yhteistyötä ja erilaisia tekijöitä, jotka edistävät ja hankaloittavat yhteistyötä sekä millä keinoilla yhteistyötä pystyy ylläpitämään. Teoreettisen viitekehyksen lähdeaineisto kerättiin artikkeleiden, kirjallisuuden sekä verkkolähteiden avulla. Tutkimusote oli kvalitatiivinen ja aineisto tutkimusta varten kerättiin kyselylomakkeen avulla, joka lähetettiin Loimaan kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden omaisille.
Tuloksista voidaan päätellä, että vastaajat olivat sekä tyytyväisiä, että tyytymättömiä yhteistyöhön. Suurin osa vastaajista koki hyvänä kokemuksena tiedonkulun toteutumisen. Hoitajat olivat tiedottaneet omaisia asiakkaan terveydentilan muutoksista tai muista hoitoon liittyvistä asioista. Omaiset kokivat myös hoitajien olevan ystävällisiä ja palvelunhaluisia. Vaikka useammat vastaajista kokivatkin tiedonkulun toteutumisen hyvänä, muutama vastaajista taas koki, ettei tieto ole kulkenut kotihoidolta omaisille, eivätkä he ole saaneet tietoa esimerkiksi sairastilanteista tai lääkemuutoksista. Tähän vastaajat kokivat suurimpana syynä olevan hoitajien kiireen. Omaisia mietitytti myös hoitajien vaihtuvuus, onko omahoitajuutta käytössä sekä heidän omien aikataulujen sovittaminen yhteen kotihoidon henkilökunnan kanssa. Omaisten toiveista yhteistyölle nousi selkeäksi teemoiksi reissuvihot sekä aktiivinen yhteydenpito ja säännölliset tapaamiset.
Tutkimustulosten perusteella kehittämisideaksi nousi omahoitajuus. Omaiset toivoivat enemmän yhteydenpitoa, kokivat hankalaksi kotihoidon yhteydenottojen tulevan eri puhelinnumeroista sekä selkeyttä siihen, kehen kuuluu ottaa yhteyttä eri asioiden tiimoilta ja mitä he voivat kysyä keltäkin. Jos asiakkailla olisi omahoitaja, joka olisi myös omaisten tiedossa, voisi tiedonkulku olla selkeämpää. Omaisilla voisi myös olla pienempi kynnys ottaa yhteyttä ja kysyä asioista. Loimaan kaupungilla voisi myös olla käytössä kerran viikossa virka-ajankin jälkeen puhelinnumero, josta saisi ohjausta liittyen ikääntyvien palveluihin ja vammaispalveluihin.
Kysely toteuttiin keväällä 2017. Loimaan kotihoito on ottanut käyttöönsä kesällä 2017 omahoitajuuden. Jatkotutkimuksena voisikin toteuttaa uuden kyselyn ja selvittää onko omahoitajuus vaikuttanut positiivisesti yhteistyön toimivuuteen omaisten ja hoitohenkilökunnan välillä.