Attitudes towards a User-Centred City Development Concept: Case Keskustori, the Public Market Area of the City of Seinäjoki
Mattila, Kirsi (2017)
Mattila, Kirsi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110716699
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110716699
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa on tutkittu, kuinka tehokkaita suunnittelutyöryhmän mielestä ovat käyttäjälähtöiset suunnittelumetodit kaupunkisuunnittelussa. Tutkimuksen avulla selvitettiin, millaisia asenteita ja kokemuksia suunnittelutyöryhmällä on käyttäjälähtöisiin metodeihin ja prosesseihin liittyen. Suunnittelutyöryhmä koostui virkamiehistä, arkkitehdeistä ja muista kaupunkikehittäjistä. Tutkimuksessa on käytetty kahta teoriapohjaa, asenteiden ABC-mallia (Askekaard et al. 2006, 285–288) ja Horellin ja Staffansin (2014) mallia laajemmasta kaupunkikehityksen viitekehyksestä, jonka avulla Smart Cities -konseptia voi ymmärtää ja muokata.
Tutkimuksessa on käytetty tapaustutkimuksen mallina Seinäjoen Keskustorin toiminnallisen suunnittelun käyttäjälähtöistä kaupunkisuunnittelukonseptia. Keskustori on Seinäjoen ydinkeskustassa sijaitseva julkinen torialue. Käyttäjälähtöisen suunnitteluprosessin ideana oli kerätä aluetta käyttävien kohderyhmien (asukkaat, yrittäjät ja maanomistajat) mielipiteitä alueen kehitykseen. Tutkimuksessa esitellään, millaisia käyttäjälähtöisiä suunnittelumetodeja on käytetty Keskustorin uudistuksessa. Osallistava kaupunkisuunnittelu pohjautuu Seinäjoen kaupunkistrategiaan. Käyttäjälähtöisessä suunnittelussa on tärkeintä kuunnella käyttäjäkokemuksia ja mahdollistaa suunnitteluprosessiin osallistumisen erilaisia vaikuttamisen kanavia käyttäen. Osallistamisen lähtökohtana on, että se on kaikille avointa ja saavutettavaa.
Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin haastattelemalla suunnittelutyöryhmän jäseniä. Analyysiosuudet toteutettiin yhdistelemällä vastaukset erilaisten teemojen alle. Tutkimus on eritoten hyödyllinen niille, jotka suunnittelevat aloittavansa käyttäjälähtöisen kaupunkisuunnittelukonseptin. Tutkimustuloksiin on kerätty listaus, jossa on käytännön vinkkejä käyttäjälähtöisen suunnitteluprojektin ideointi- ja toteutusvaiheisiin. Tutkimus osoittaa, että eri toimialat tarkastelevat osallistamista eri metodien kautta, ja tästä syystä on tärkeää suunnitteluprojektien alkuvaiheessa käydä läpi osallistamisen terminologia, tavoitteet ja käytettävät metodit.
Tutkimuksessa on käytetty tapaustutkimuksen mallina Seinäjoen Keskustorin toiminnallisen suunnittelun käyttäjälähtöistä kaupunkisuunnittelukonseptia. Keskustori on Seinäjoen ydinkeskustassa sijaitseva julkinen torialue. Käyttäjälähtöisen suunnitteluprosessin ideana oli kerätä aluetta käyttävien kohderyhmien (asukkaat, yrittäjät ja maanomistajat) mielipiteitä alueen kehitykseen. Tutkimuksessa esitellään, millaisia käyttäjälähtöisiä suunnittelumetodeja on käytetty Keskustorin uudistuksessa. Osallistava kaupunkisuunnittelu pohjautuu Seinäjoen kaupunkistrategiaan. Käyttäjälähtöisessä suunnittelussa on tärkeintä kuunnella käyttäjäkokemuksia ja mahdollistaa suunnitteluprosessiin osallistumisen erilaisia vaikuttamisen kanavia käyttäen. Osallistamisen lähtökohtana on, että se on kaikille avointa ja saavutettavaa.
Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin haastattelemalla suunnittelutyöryhmän jäseniä. Analyysiosuudet toteutettiin yhdistelemällä vastaukset erilaisten teemojen alle. Tutkimus on eritoten hyödyllinen niille, jotka suunnittelevat aloittavansa käyttäjälähtöisen kaupunkisuunnittelukonseptin. Tutkimustuloksiin on kerätty listaus, jossa on käytännön vinkkejä käyttäjälähtöisen suunnitteluprojektin ideointi- ja toteutusvaiheisiin. Tutkimus osoittaa, että eri toimialat tarkastelevat osallistamista eri metodien kautta, ja tästä syystä on tärkeää suunnitteluprojektien alkuvaiheessa käydä läpi osallistamisen terminologia, tavoitteet ja käytettävät metodit.