Kuntoutus- ja palveluohjaus tulevissa sote-maakunnissa
Salo, Kimmo; Kuhmonen, Ilona (2017)
Salo, Kimmo
Kuhmonen, Ilona
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110716662
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110716662
Tiivistelmä
Vuoden 2020 alussa voiman tulevalla maakunta- ja sote-uudistuksella sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirretään kunnilta 18 maakunnalle. Samalla toteutetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio ja laajennetaan kansalaisten valinnanvapautta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisena sote-alan ammattilaiset näkevät tulevan uudistuksen vaikutukset sekä kuntoutus- ja palveluohjauksen merkityksen ja aseman tulevassa sote-palvelujen järjestämisen mallissa. Ammattilaisten näkemyksiä kartoitettiin kesäkuussa 2017 käyttäen Webropol-kyselyä. Vastaajien joukko (n=98) koostui ammattilaisista, joilla oli erilainen koulutustausta ja jotka työskentelivät eri sektoreilla ja erilaisissa tehtävissä niin suurissa kaupungeissa kuin pienissä kunnissakin. Aineisto analysoitiin käyttäen Excel-taulukoita. Vastausten keskiarvot, keskihajonnat ja jakaumat taulukotiin, ja tuloksia vertailtiin myös eri vastaajaryhmien kesken.
Vastausten keskeisistä tuloksista voidaan todeta alan ammattilaisten olevan epävarmoja sote-uudistuksen eduista. Vastaajat eivät uskoneet aiottujen muutosten selkiyttävän palvelujärjestelmää, ja he arvioivat neuvonnan ja ohjauksen tarpeen lisääntyvän. Asiakaslähtöisen lähestymistavan mukainen case management -filosofia, kuten myös vahva palvelujärjestelmän hallinta ja verkosto-osaaminen nähtiin tärkeinä. Vastaajat pitivät mahdollisena sitä, että monia palveluja pitkäaikaisesti tarvitsevien asiakkaiden tilanne saattaa uudistuksen myötä heikentyä. Vastaajien mielestä kuntoutusprosessien ja palveluketjujen kokonaisuuksia ja niiden hallintaa ei ole uudistuksen valmistelussa riittävästi huomioitu. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että alan ammattilaiset näkevät uudistuksen ja siihen liittyvän lainsäädännön valmistelun sekavana. Uudistuksia pidetään tarpeellisena, mutta niiden valmistelua ja organisointia puutteellisena. Hämmennystä aiheuttaa tiedon puute ja tunne siitä, ettei ammattilaisten ja asiantuntijoiden näkemyksiä huomioida.
Vastausten keskeisistä tuloksista voidaan todeta alan ammattilaisten olevan epävarmoja sote-uudistuksen eduista. Vastaajat eivät uskoneet aiottujen muutosten selkiyttävän palvelujärjestelmää, ja he arvioivat neuvonnan ja ohjauksen tarpeen lisääntyvän. Asiakaslähtöisen lähestymistavan mukainen case management -filosofia, kuten myös vahva palvelujärjestelmän hallinta ja verkosto-osaaminen nähtiin tärkeinä. Vastaajat pitivät mahdollisena sitä, että monia palveluja pitkäaikaisesti tarvitsevien asiakkaiden tilanne saattaa uudistuksen myötä heikentyä. Vastaajien mielestä kuntoutusprosessien ja palveluketjujen kokonaisuuksia ja niiden hallintaa ei ole uudistuksen valmistelussa riittävästi huomioitu. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että alan ammattilaiset näkevät uudistuksen ja siihen liittyvän lainsäädännön valmistelun sekavana. Uudistuksia pidetään tarpeellisena, mutta niiden valmistelua ja organisointia puutteellisena. Hämmennystä aiheuttaa tiedon puute ja tunne siitä, ettei ammattilaisten ja asiantuntijoiden näkemyksiä huomioida.