Lääkitysturvallisuus lyhytaikaisen osastohoidon tulo- ja kotiutusvaiheessa : Tarkistuslistaa hyödyntäen
Lappalainen, Piia; Sällilä, Susanna (2017)
Lappalainen, Piia
Sällilä, Susanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110516595
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110516595
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella hoitajien kuvaaman lyhytaikaisen osastohoidon lääkehoidon toteutusta potilaiden tulo- ja kotiutusvaiheessa lääkitysturvallisuuden näkökulmasta. Tarkoituksena oli myös osallistaa hoitajia ideoimaan lääkitysturvallisuutta edistäviä käytänteitä sekä laatia koettuun tarpeeseen lääkehoidon tarkistuslista. Opinnäytetyön tavoitteena oli lääkitysturvallisuuden varmentuminen sekä yhtenäistyminen turvallisilla käytänteillä lyhytaikaisen osastohoidon tulo- ja kotiutusvaiheessa. Aineiston keruu toteutettiin kahtena ryhmämuotoisena teemahaastatteluna hoitajilta viideltä perusterveydenhuollon osastolta. Aineiston keruun perusteella koettuun tarpeeseen laadittiin tutkimukseen osallistuneille osastoille lääkehoidon tarkistuslista sekä seurantalomake, joka kehitettiin apuvälineeksi selvitettäessä jatkohoitoon osastohoitojaksolla tehtyjä lääkitysmuutoksia. Lääkehoidon tarkistuslistan sekä seurantalomakkeen tekemisessä hyödynnettiin tutkimuksellista kehittämistoimintaa.
Opinnäytetyön tulosten mukaan lääkityslistan ajantasaisuuden selvittäminen kuvautuu haasteellisena ja riskialttiina lääkityspoikkeamille liittyen tiedonsiirron sekä joillakin osastoilla työnjaon ongelmallisuuteen. Tuloksista nousee esille sairaanhoitajien kokema vastuu potilaan lääkityksestä ja siinä olevista mahdollisista virheistä, jonka myötä koettiin tarvetta lääkehoidon lisäkoulutukselle. Tulosten perusteella olisi tarvetta myös yhtenäisille toimintatavoille lääkehoidon vasteen seurantaan ja lääkehoidon arviointiin. Osaston farmaseutin tarjoama konsultointiapu lääkehoitoon koettiin tarpeellisena, mutta farmaseutin konsultointia käytettiin siitä huolimatta vähän. Tulosten mukaan potilaan kotiutusvaiheen haasteina olivat lääkitysmuutosten etsiminen potilastietojärjestelmästä ja lääkitystietojen siirtyminen oikein jatkohoitoon. Lääkityslistojen kaksoistarkistus lääkärin ja hoitajan tekemänä näyttäytyi tarpeellisena potilaan tulo- ja kotiutusvaiheessa. Erilaisten työnkuvien, kuten lääkehoitaja ja kotiutushoitaja, koettiin antavan aikaa lääkehoitoon keskittymiselle osastoilla.
Lääkehoidon tarkistuslista sekä seurantalomake varmentavat käytettyinä potilasturvallisuutta sekä yhtenäistävät hoidon laatua hoitoyksiköissä. Jatkotutkimusehdotuksena voisi arvioida niiden käyttöönottovaihetta ja mahdollisesti kehittää niitä edelleen arvioinnin mukaisesti. Toivottavaa olisi, että tarkistuslistoja saataisiin myös tulevaisuudessa sähköiseen muotoon potilasasiakirjojen käsittelyn helpottamiseksi. Tulosten mukaan sairaanhoitajien koulutusta lääkehoidon toteuttamiseen tulisi lisätä ja potilastietojärjestelmien käytettävyyttä parantaa potilasturvallisuuden näkökulmasta.
Opinnäytetyön tulosten mukaan lääkityslistan ajantasaisuuden selvittäminen kuvautuu haasteellisena ja riskialttiina lääkityspoikkeamille liittyen tiedonsiirron sekä joillakin osastoilla työnjaon ongelmallisuuteen. Tuloksista nousee esille sairaanhoitajien kokema vastuu potilaan lääkityksestä ja siinä olevista mahdollisista virheistä, jonka myötä koettiin tarvetta lääkehoidon lisäkoulutukselle. Tulosten perusteella olisi tarvetta myös yhtenäisille toimintatavoille lääkehoidon vasteen seurantaan ja lääkehoidon arviointiin. Osaston farmaseutin tarjoama konsultointiapu lääkehoitoon koettiin tarpeellisena, mutta farmaseutin konsultointia käytettiin siitä huolimatta vähän. Tulosten mukaan potilaan kotiutusvaiheen haasteina olivat lääkitysmuutosten etsiminen potilastietojärjestelmästä ja lääkitystietojen siirtyminen oikein jatkohoitoon. Lääkityslistojen kaksoistarkistus lääkärin ja hoitajan tekemänä näyttäytyi tarpeellisena potilaan tulo- ja kotiutusvaiheessa. Erilaisten työnkuvien, kuten lääkehoitaja ja kotiutushoitaja, koettiin antavan aikaa lääkehoitoon keskittymiselle osastoilla.
Lääkehoidon tarkistuslista sekä seurantalomake varmentavat käytettyinä potilasturvallisuutta sekä yhtenäistävät hoidon laatua hoitoyksiköissä. Jatkotutkimusehdotuksena voisi arvioida niiden käyttöönottovaihetta ja mahdollisesti kehittää niitä edelleen arvioinnin mukaisesti. Toivottavaa olisi, että tarkistuslistoja saataisiin myös tulevaisuudessa sähköiseen muotoon potilasasiakirjojen käsittelyn helpottamiseksi. Tulosten mukaan sairaanhoitajien koulutusta lääkehoidon toteuttamiseen tulisi lisätä ja potilastietojärjestelmien käytettävyyttä parantaa potilasturvallisuuden näkökulmasta.