Markkinatutkimus mädätysjäännökselle Lohjan seudulla
Kotilainen, Ville (2017)
Kotilainen, Ville
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017103116434
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017103116434
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, kuinka paljon biokaasuntuotannossa hyödynnettävissä olevaa biojätettä tuotetaan Lohjalla ja sen lähialueilla, paljonko Lohjan ja sen lähiympäristön biokaasuntuotantolaitokset pystyvät hyödyntämään biojätettä ja kuinka paljon ne tuottavat biolietettä sekä kuinka paljon Lohjalla ja lähialueilla on maa- ja metsätiloja, jotka voisivat hyödyntää biolietettä. Lisäksi opinnäytetyössä selvitetään asiantuntijoiden arvioiden pohjalta Lohjan markkinapotentiaalin kehitystä seuraavien 5-15-vuoden osalta.
Toiminnallisena viitekehyksenä oli Bioliikehanke ja Lohja. Teoreettisena pohjana oli markkinatutkimus ja kestävä kehitys. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisella otteella soveltaen väljästi Delfoi-tutkimusta. Tutkimuksessa lähetettiin kysely Lohjan seudulla oleville jätehuollon, ympäristötoimen ja maa- ja metsätalouden asiantuntijoille.
Tuloksista selvisi, että mädätysjäännöksen markkinoiden kannalta tärkeimpiä seikkoja ovat riittävä raaka-ainetarjonta, mädätysjäännöksen käyttöä koskevat määräykset ja rajoitukset sekä mädätysjäännöksen ja muiden lannoitevalmisteiden hinta. Tulosten mukaan mädätysjäännöstä ei ollut saatavilla Lohjan alueella, sillä alueella ei ollut toiminnassa vielä yhtään biokaasulaitosta. Opinnäytetyön yhteydessä selvisi, että Taaleritehtaan perustama Biotehdas suunnitteli biokaasulaitosta Lohjalle Munkkaan kaatopaikan yhteyteen, jolloin alueen jätehuollosta vastaavan Rosk´n Roll Oy:n ei tarvitsisi enää kuljettaa biojätteitä Envor Biotechin biokaasulaitokselle Forssaan.
Tärkeimpänä johtopäätöksenä esitettiin, että kestävään kehitykseen tähtäävät poliittiset päätökset vaikuttavat yhdessä seuraavien 80 vuoden kuluessa loppuvien fosforivarojen kanssa positiivisesti mädätysjäännöksen markkinapotentiaaliin maailmanlaajuisesti ja samalla myös Lohjalla.
Toiminnallisena viitekehyksenä oli Bioliikehanke ja Lohja. Teoreettisena pohjana oli markkinatutkimus ja kestävä kehitys. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisella otteella soveltaen väljästi Delfoi-tutkimusta. Tutkimuksessa lähetettiin kysely Lohjan seudulla oleville jätehuollon, ympäristötoimen ja maa- ja metsätalouden asiantuntijoille.
Tuloksista selvisi, että mädätysjäännöksen markkinoiden kannalta tärkeimpiä seikkoja ovat riittävä raaka-ainetarjonta, mädätysjäännöksen käyttöä koskevat määräykset ja rajoitukset sekä mädätysjäännöksen ja muiden lannoitevalmisteiden hinta. Tulosten mukaan mädätysjäännöstä ei ollut saatavilla Lohjan alueella, sillä alueella ei ollut toiminnassa vielä yhtään biokaasulaitosta. Opinnäytetyön yhteydessä selvisi, että Taaleritehtaan perustama Biotehdas suunnitteli biokaasulaitosta Lohjalle Munkkaan kaatopaikan yhteyteen, jolloin alueen jätehuollosta vastaavan Rosk´n Roll Oy:n ei tarvitsisi enää kuljettaa biojätteitä Envor Biotechin biokaasulaitokselle Forssaan.
Tärkeimpänä johtopäätöksenä esitettiin, että kestävään kehitykseen tähtäävät poliittiset päätökset vaikuttavat yhdessä seuraavien 80 vuoden kuluessa loppuvien fosforivarojen kanssa positiivisesti mädätysjäännöksen markkinapotentiaaliin maailmanlaajuisesti ja samalla myös Lohjalla.