Kuuleeko ja ymmärtääkö kukaan minua? - Muutosviestinnän kokemuksia ja tuntemuksia valtionhallinnon organisaatiossa
Palovaara, Raisa (2017)
Palovaara, Raisa
Saimaan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017103116428
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017103116428
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää valtionhallinnon organisaation työntekijöiden kokemuksia ja tuntemuksia muutosviestinnästä oman toimipisteen lakkauttamistilanteessa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten muutosviestinnässä on onnistuttu ja miten sitä voisi mahdollisesti kehittää. Tavoitteena oli selvittää työntekijöiden kokemuksia ja saada eväitä tulevien muutosten varalle, jotta niistä selvittäisiin entistä paremmin työntekijät huomioon ottaen.
Työn teoreettinen viitekehys koostuu sisäisestä viestinnästä sekä muutosviestinnästä ja -johtamisesta, ihmisten tunteita unohtamatta. Näiden lisäksi työssä käsitellään lyhyesti lakia yhteistoiminnasta ja yleisesti organisaatiomuutosta. Tutkimus on suoritettu laadullisena tutkimuksena, koska siinä selvitettiin ihmisten kokemuksia. Tutkimusotteena on ollut case- eli tapaustutkimus, jossa selvitettiin tietyn organisaation osan mielipiteitä ja kokemuksia. Tutkimuksen empiirinen osa on toteutettu sähköisellä puolistrukturoidulla kyselyllä Zef-käyttöjärjestelmää käyttäen. Aineisto on analysoitu teemoittain ja tutkimusaineistoa vertailtu Tullissa aiemmin tehtyihin työtyytyväisyys- ja esimiestutkimuksiin. Näin tutkimukseen on pyritty saamaan syvyyttä ja yleistettävyyttä.
Tutkimuksessa havaittiin, että muutos ja muutosviestintä aiheuttavat erilaisia tunteita työntekijöissä, niin positiivisia kuin negatiivisiakin. Tutkimustuloksista voitiin huomata, että työntekijät kaipasit lisää oikea-aikaista, rehellistä ja avointa viestintää johdolta ja esimiehiltä. Erityisen tärkeänä pidettiin kasvokkain kommunikointia ja vuorovaikutusta. Osa vastaajista koki, etteivät ole voineet vaikuttaa muutokseen ja ovat joutuneet siihen tahtomattaan. Julkisissa organisaatioissa muutokset tulevat usein ulkoa ohjattuna ja organisaation sisältä ylhäältä alas määrättynä, joten työntekijöiden huomioiminen ja muutokseen sitouttaminen on haasteellista. Tutkimustulosten perusteella muutosviestintäsuunnitelmaan ja esimiesten koulutukseen on panostettava sekä alettava mittaamaan muutoksien ja viestinnän onnistumista. Tämän tutkimuksen pohjalta voisi tehdä laajemman jatkotutkimuksen muutoksen ja muutosviestinnän vaikutuksesta työhyvinvointiin.
Työn teoreettinen viitekehys koostuu sisäisestä viestinnästä sekä muutosviestinnästä ja -johtamisesta, ihmisten tunteita unohtamatta. Näiden lisäksi työssä käsitellään lyhyesti lakia yhteistoiminnasta ja yleisesti organisaatiomuutosta. Tutkimus on suoritettu laadullisena tutkimuksena, koska siinä selvitettiin ihmisten kokemuksia. Tutkimusotteena on ollut case- eli tapaustutkimus, jossa selvitettiin tietyn organisaation osan mielipiteitä ja kokemuksia. Tutkimuksen empiirinen osa on toteutettu sähköisellä puolistrukturoidulla kyselyllä Zef-käyttöjärjestelmää käyttäen. Aineisto on analysoitu teemoittain ja tutkimusaineistoa vertailtu Tullissa aiemmin tehtyihin työtyytyväisyys- ja esimiestutkimuksiin. Näin tutkimukseen on pyritty saamaan syvyyttä ja yleistettävyyttä.
Tutkimuksessa havaittiin, että muutos ja muutosviestintä aiheuttavat erilaisia tunteita työntekijöissä, niin positiivisia kuin negatiivisiakin. Tutkimustuloksista voitiin huomata, että työntekijät kaipasit lisää oikea-aikaista, rehellistä ja avointa viestintää johdolta ja esimiehiltä. Erityisen tärkeänä pidettiin kasvokkain kommunikointia ja vuorovaikutusta. Osa vastaajista koki, etteivät ole voineet vaikuttaa muutokseen ja ovat joutuneet siihen tahtomattaan. Julkisissa organisaatioissa muutokset tulevat usein ulkoa ohjattuna ja organisaation sisältä ylhäältä alas määrättynä, joten työntekijöiden huomioiminen ja muutokseen sitouttaminen on haasteellista. Tutkimustulosten perusteella muutosviestintäsuunnitelmaan ja esimiesten koulutukseen on panostettava sekä alettava mittaamaan muutoksien ja viestinnän onnistumista. Tämän tutkimuksen pohjalta voisi tehdä laajemman jatkotutkimuksen muutoksen ja muutosviestinnän vaikutuksesta työhyvinvointiin.