Psykodynaaminen näkökulma reflektion merkityksestä : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Vainio, Eero (2017)
Vainio, Eero
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102916382
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102916382
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysalan työntekijän tärkein työkalu on oma itse. Tästä syystä alan työntekijältä vaaditaan kykyä reflektioon, oman itsen tarkasteluun. Reflektio ei ole pelkästään ajattelua, vaan sitä voidaan kuvata keinona ymmärtää omaa toimintaa ja löytää mahdollisesti toisin toimimisen mahdollisuus. Tämä opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyössä etsittiin psykodynaamisesta kirjallisuudesta mielenterveyskuntoutusohjaajan työhön käyttökelpoista tietoa aiheesta reflektio. Tavoitteena oli tehdä tiivis ja johdonmukainen kirjallisuuskatsaus aiheesta. Opinnäyteyön toimeksiantaja oli Kuopion psykiatrian keskus.
Opinnäytetyöhön valikoitui viisi suomalaista psykodynaamisen suuntauksen perusteosta. Opinnäytetyössä on näistä kirjoista löytynyttä tietoa tiivistetty ja vertailtu keskenään. Tuloksia on vertailtu myös sosiaalialan kirjallisuuteen. Tämän tutkimuksen pääsisältö on rakennettu teemoittain, jotka vastaavat tutkimuskysymykseen. Teemoja on viisi ja ne ovat rakentuneet aineistolähtöiesti. Teemat ovat: reflektiivisen työotteen välttämättömyys ja käyttöteoria, asiakkaan ymmärtäminen ja vuorovaikutuksen rooliodotukset, keskeneräisyyden sietäminen, vastatransferenssi ja vuorovaikutuksen ongelmat sekä empatia ja vuorovaikutuksessa koettu mielihyvä.
Tutkimuksen tuloksissa toistui omien tunnereaktioiden tarkkailun ja tiedostamisen tärkeys ammatillisessa vuorovaikutussuhteessa. Työntekijän on oltava mahdollisimman tietoinen omista tunnereaktioista ja toiminnan yllykkeistään. Reflektiosta voidaan myös sanoa, että se on oman käyttöteorian tiedostamista ja kehittämistä. Käyttöteorialla tarkoitetaan ajattelun sisäistä ohjausjärjestelmää, joka ohjaa toimintaamme enimmäkseen tiedostamattomasti. Se sisältää ihmisen arvot, uskomukset ja tiedot, joiden pohjalta luodaan merkityksiä tai käsityksiä eri asioista. Reflektio on yhteydessä myös asiakkaan ymmärtämiseen ja empatian kokemiseen. Aito ymmärrys ja empatia edellyttävät kykyä samaistua asiakkaan kokemukseen. Samaistuminen taas edellyttää työntekijältä kykyä reflektioon. Reflektointi liittyy myös kykyyn sietää epätietoisuutta ja keskeneräisyyttä. Aidossa vuorovaikutussuhteessa tietämättömyyden sietäminen on olennaista.
Transferenssi ja vastatransferenssi ovat psykodynaamiselle teoriasuuntaukselle tyypillisiä käsitteitä ja vastatransferenssi käsitteen kautta voi päästä ymmärtämään reflektion merkitystä ammatillisessa vuorovaikutussuhteessa. Vastatransferenssissa asiakas saattaa aktivoida jonkin tunteen työntekijän mielessä hänen omasta menneisyydestään. Tällöin työntekijä ei kykene tarkastelemaan ja löytämään merkityssuhteita omasta ihmissuhdehistoriasta nykyhetkeen. Vastatransferenssi voi aktivoitua myös asiakkaan vuorovaikutussuhteeseen tuomista odotuksista ja toiveista, jolloin työntekijä ei kykene näkemään niiden yhteyttä asiakkaan menneisyyteen, vaan toimii niiden ohjaamana.
Jatkotutkimusaiheita ovat esimerkiksi sosiaalialan työntekijän omien kehollisten reaktioiden tunnistaminen ja käsittely, työnohjauksen tai sen puuttumisen merkitys reflektion kannalta ja työntekijän oman psykoterapian tai oman hoitohistorian merkitys työssä.
Sosiaali- ja terveysalan työntekijän tärkein työkalu on oma itse. Tästä syystä alan työntekijältä vaaditaan kykyä reflektioon, oman itsen tarkasteluun. Reflektio ei ole pelkästään ajattelua, vaan sitä voidaan kuvata keinona ymmärtää omaa toimintaa ja löytää mahdollisesti toisin toimimisen mahdollisuus. Tämä opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyössä etsittiin psykodynaamisesta kirjallisuudesta mielenterveyskuntoutusohjaajan työhön käyttökelpoista tietoa aiheesta reflektio. Tavoitteena oli tehdä tiivis ja johdonmukainen kirjallisuuskatsaus aiheesta. Opinnäyteyön toimeksiantaja oli Kuopion psykiatrian keskus.
Opinnäytetyöhön valikoitui viisi suomalaista psykodynaamisen suuntauksen perusteosta. Opinnäytetyössä on näistä kirjoista löytynyttä tietoa tiivistetty ja vertailtu keskenään. Tuloksia on vertailtu myös sosiaalialan kirjallisuuteen. Tämän tutkimuksen pääsisältö on rakennettu teemoittain, jotka vastaavat tutkimuskysymykseen. Teemoja on viisi ja ne ovat rakentuneet aineistolähtöiesti. Teemat ovat: reflektiivisen työotteen välttämättömyys ja käyttöteoria, asiakkaan ymmärtäminen ja vuorovaikutuksen rooliodotukset, keskeneräisyyden sietäminen, vastatransferenssi ja vuorovaikutuksen ongelmat sekä empatia ja vuorovaikutuksessa koettu mielihyvä.
Tutkimuksen tuloksissa toistui omien tunnereaktioiden tarkkailun ja tiedostamisen tärkeys ammatillisessa vuorovaikutussuhteessa. Työntekijän on oltava mahdollisimman tietoinen omista tunnereaktioista ja toiminnan yllykkeistään. Reflektiosta voidaan myös sanoa, että se on oman käyttöteorian tiedostamista ja kehittämistä. Käyttöteorialla tarkoitetaan ajattelun sisäistä ohjausjärjestelmää, joka ohjaa toimintaamme enimmäkseen tiedostamattomasti. Se sisältää ihmisen arvot, uskomukset ja tiedot, joiden pohjalta luodaan merkityksiä tai käsityksiä eri asioista. Reflektio on yhteydessä myös asiakkaan ymmärtämiseen ja empatian kokemiseen. Aito ymmärrys ja empatia edellyttävät kykyä samaistua asiakkaan kokemukseen. Samaistuminen taas edellyttää työntekijältä kykyä reflektioon. Reflektointi liittyy myös kykyyn sietää epätietoisuutta ja keskeneräisyyttä. Aidossa vuorovaikutussuhteessa tietämättömyyden sietäminen on olennaista.
Transferenssi ja vastatransferenssi ovat psykodynaamiselle teoriasuuntaukselle tyypillisiä käsitteitä ja vastatransferenssi käsitteen kautta voi päästä ymmärtämään reflektion merkitystä ammatillisessa vuorovaikutussuhteessa. Vastatransferenssissa asiakas saattaa aktivoida jonkin tunteen työntekijän mielessä hänen omasta menneisyydestään. Tällöin työntekijä ei kykene tarkastelemaan ja löytämään merkityssuhteita omasta ihmissuhdehistoriasta nykyhetkeen. Vastatransferenssi voi aktivoitua myös asiakkaan vuorovaikutussuhteeseen tuomista odotuksista ja toiveista, jolloin työntekijä ei kykene näkemään niiden yhteyttä asiakkaan menneisyyteen, vaan toimii niiden ohjaamana.
Jatkotutkimusaiheita ovat esimerkiksi sosiaalialan työntekijän omien kehollisten reaktioiden tunnistaminen ja käsittely, työnohjauksen tai sen puuttumisen merkitys reflektion kannalta ja työntekijän oman psykoterapian tai oman hoitohistorian merkitys työssä.