SUUNNITTELUPALVELUIDEN HENKILÖSTÖ MUUTOSTILANTEESSA ULKOISTAMISEN JÄLKEEN
Hinkkainen, Anne (2017)
Hinkkainen, Anne
Lapin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102716354
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102716354
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa suunnittelupalveluiden henkilöstön työhyvinvointiin, johtamiseen, osaamiseen ja viestintään liittyviä kokemuksia ja tuntemuksia ulkoistamisen jälkeen. Tutkimustyön aikana kohderyhmä elää ulkoistamisen jälkeistä puolen vuoden ajanjaksoa organisaation muutostilanteessa.
Tutkimustyön tavoitteena on saada tutkittua tietoa työnantajaorganisaationi kehitystarpeisiin ja samalla mitata toiminnan käynnistymistä kyselykierrosten välisenä aikana. Työhyvinvointi perustuu kehittämiselle, kehitystarpeiden tun-nistamiselle ja osaamisen jakamiselle. Tarkoituksena on saada vastauksia henkilöstön työhyvinvoinnin tilasta, johtamisesta, osaamisesta ja koulutustarpeista. Tämän laadullisen kehittävän tutkimustyön tärkeimmät kysymykset ovat: miten työhyvinvointi, työmotivaatio ja työhön sitoutuminen varmistetaan muutosprosessin aikana ja sen jälkeen sekä miten toiminnan kehittäminen koordinoidaan.
Teoriaosan viitekehys perustuu muutosjohtamiseen ja työhyvinvointiin. Muutosjohtamisen yhteydessä selvitetään myös verkostojen, asiakkuuksien ja prosessien johtamisen merkitystä muutosten aikana. Tutkimusaineisto kerättiin kahden kyselykierroksen avulla puolen vuoden aikana. Molemmilla kerroilla käytettiin samaa kyselylomaketta.
Varsinaista puolen vuoden tutkimusajankohtaa edelsi noin 9 kuukautta pitkä ulkoistusselvitys- ja ulkoistuspäätöksen jälkeinen aika ennen kuin päätös astui voimaan. Muutosten myllerryksessä työhyvinvointi ja johtaminen joutuvat koe-tukselle, ja tämän vuoksi asiakasorganisaation puolelta tuli toivomus kartoittaa myös tämän edeltävän ajanjakson tuntemuksia.
Kyselykierrosten välillä näkyi nousujohteinen suuntaus parempaan jokaisen monivalintaosion kohdalla. Eniten parannettavaa molempien kohderyhmien tulosten perusteella on työyhteisöjen välisessä toiminnassa, jonka kehittäminen kohti tuloksekkaampaa toimintaa voisi lähteä liikkeelle yhteisistä lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnitelmista ja tavoitteista.
Tutkimustyön tavoitteena on saada tutkittua tietoa työnantajaorganisaationi kehitystarpeisiin ja samalla mitata toiminnan käynnistymistä kyselykierrosten välisenä aikana. Työhyvinvointi perustuu kehittämiselle, kehitystarpeiden tun-nistamiselle ja osaamisen jakamiselle. Tarkoituksena on saada vastauksia henkilöstön työhyvinvoinnin tilasta, johtamisesta, osaamisesta ja koulutustarpeista. Tämän laadullisen kehittävän tutkimustyön tärkeimmät kysymykset ovat: miten työhyvinvointi, työmotivaatio ja työhön sitoutuminen varmistetaan muutosprosessin aikana ja sen jälkeen sekä miten toiminnan kehittäminen koordinoidaan.
Teoriaosan viitekehys perustuu muutosjohtamiseen ja työhyvinvointiin. Muutosjohtamisen yhteydessä selvitetään myös verkostojen, asiakkuuksien ja prosessien johtamisen merkitystä muutosten aikana. Tutkimusaineisto kerättiin kahden kyselykierroksen avulla puolen vuoden aikana. Molemmilla kerroilla käytettiin samaa kyselylomaketta.
Varsinaista puolen vuoden tutkimusajankohtaa edelsi noin 9 kuukautta pitkä ulkoistusselvitys- ja ulkoistuspäätöksen jälkeinen aika ennen kuin päätös astui voimaan. Muutosten myllerryksessä työhyvinvointi ja johtaminen joutuvat koe-tukselle, ja tämän vuoksi asiakasorganisaation puolelta tuli toivomus kartoittaa myös tämän edeltävän ajanjakson tuntemuksia.
Kyselykierrosten välillä näkyi nousujohteinen suuntaus parempaan jokaisen monivalintaosion kohdalla. Eniten parannettavaa molempien kohderyhmien tulosten perusteella on työyhteisöjen välisessä toiminnassa, jonka kehittäminen kohti tuloksekkaampaa toimintaa voisi lähteä liikkeelle yhteisistä lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnitelmista ja tavoitteista.