Ikääntyneen toimintakykyä edistävän toiminnan ja hoitohenkilöstön ergonomisen työskentelyn moniammatillinen kehittäminen Siilaisen sairaalassa
Nevala, Elina (2017)
Nevala, Elina
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102416262
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102416262
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää moniammatillisesti ikääntyneiden toimintakykyä edistävää toimintaa ja hoitohenkilöstön ergonomista työskentelyä Siilaisen sairaalassa. Kehittämistoiminta pohjautuu koulutukselliseen interventioon (Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutus) sekä koulutettujen, kuntoutuksen henkilökunnan sekä lähiesimiesten yhteistyöpalavereihin, joissa käytettiin osallistavia kehittämismenetelmiä. Konkreettisena tuotoksena osallistavasta kehittämistoiminnasta oli tavoitteena kehittää kuntoutus- ja ergonomiavastaavien toimintamalli.
Opinnäytetyön tehtävänä oli tuottaa tietoa, miten ikääntyneen toimintakykyä edistävää toimintaa ja ergonomista työskentelyä voidaan kehittää sairaalaolosuhteissa. Tietoa saatiin myös siitä, miten osallistava kehittämistoiminta sopii tällaiseen kehittämistoimintaan. Tutkimusaineisto kerätiin arviointikyselystä, mikä analysoitiin sisällön analyysin avulla. Mitattavia tuloksia toimintakykyä edistävän toiminnan ja ergonomisen työskentelyn osalta saatiin vertaamalla Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointeja 2016 ja 2017.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi kuntoutus- ja ergonomiavastaavien toimintamalli, mikä sisältää vastaavien toimenkuvan ja tehtävät, vastuut ja valtuudet ja oikeudet. Kehittämistoimintaan liittyvät Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutukset saatiin pidettyä sovitusti ja ne omalta osaltaan lisäsivät hoitohenkilöstön osaamista toimintakykyä edistävän toiminnan ja ergonomisen työskentelyn suhteen. Tämä osaamisen kehittyminen tulee selkeästi esille sekä Potilassiirtojen kuormittavuuden arvioinnista että arviointikyselystä.
Lisäksi arviointikyselyn mukaan yhteistyöpalaverit lisäsivät yhteistyötä ja moniammatillisuutta sairaalaolosuhteissa. Tarve ikääntyneen toimintakykyä edistävän toiminnan kehittämiselle ja ylläpitämiselle on olemassa ja olennainen rooli työ- ja toimintatapojen muuttamisessa on lähiesimiehillä. Lähiesimiehet tarvitsevat muutoksen mahdollistamiseksi erityisosaajia, jotka kouluttavat ja kehittävät henkilöstön osaamista. Näin ollen lähiesimiehet voivat keskittyä henkilöstöjohtamiseen ja työntekijöiden sitouttamiseen uusiin ikääntyneen toimintakykyä edistäviin ja ergonomisiin työtapoihin. Osallistava kehittämistoiminta koettiin positiivisena asiana, koska kehittämistoimintaan osallistuneilla hoitajilla ja kuntoutuksen työntekijöillä, tuli tunne, että he olivat osallisia ja aktiivisia osallistujia oman työnsä kehittämisessä.
Opinnäytetyön tehtävänä oli tuottaa tietoa, miten ikääntyneen toimintakykyä edistävää toimintaa ja ergonomista työskentelyä voidaan kehittää sairaalaolosuhteissa. Tietoa saatiin myös siitä, miten osallistava kehittämistoiminta sopii tällaiseen kehittämistoimintaan. Tutkimusaineisto kerätiin arviointikyselystä, mikä analysoitiin sisällön analyysin avulla. Mitattavia tuloksia toimintakykyä edistävän toiminnan ja ergonomisen työskentelyn osalta saatiin vertaamalla Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointeja 2016 ja 2017.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi kuntoutus- ja ergonomiavastaavien toimintamalli, mikä sisältää vastaavien toimenkuvan ja tehtävät, vastuut ja valtuudet ja oikeudet. Kehittämistoimintaan liittyvät Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutukset saatiin pidettyä sovitusti ja ne omalta osaltaan lisäsivät hoitohenkilöstön osaamista toimintakykyä edistävän toiminnan ja ergonomisen työskentelyn suhteen. Tämä osaamisen kehittyminen tulee selkeästi esille sekä Potilassiirtojen kuormittavuuden arvioinnista että arviointikyselystä.
Lisäksi arviointikyselyn mukaan yhteistyöpalaverit lisäsivät yhteistyötä ja moniammatillisuutta sairaalaolosuhteissa. Tarve ikääntyneen toimintakykyä edistävän toiminnan kehittämiselle ja ylläpitämiselle on olemassa ja olennainen rooli työ- ja toimintatapojen muuttamisessa on lähiesimiehillä. Lähiesimiehet tarvitsevat muutoksen mahdollistamiseksi erityisosaajia, jotka kouluttavat ja kehittävät henkilöstön osaamista. Näin ollen lähiesimiehet voivat keskittyä henkilöstöjohtamiseen ja työntekijöiden sitouttamiseen uusiin ikääntyneen toimintakykyä edistäviin ja ergonomisiin työtapoihin. Osallistava kehittämistoiminta koettiin positiivisena asiana, koska kehittämistoimintaan osallistuneilla hoitajilla ja kuntoutuksen työntekijöillä, tuli tunne, että he olivat osallisia ja aktiivisia osallistujia oman työnsä kehittämisessä.