Ensihoidon työturvallisuus uhka- ja väkivaltatilanteiden näkökulmasta ensihoitajien kokemana Pirkanmaalla
Leppänen, Tiia (2017)
Leppänen, Tiia
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102316250
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102316250
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kvantitatiivisen kyselyn avulla uhka- ja väkivaltatilanteiden määrää ja niiden laatua Pirkanmaalla työskenteleviltä ensihoitajilta sekä tarvetta poliisin hälyttämiseksi tehtävälle. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voitaisiin käyttää hyödyksi ensihoitotilanteen kehittämisessä turvallisemmaksi ensihoitajille Pirkanmaalla. Tietoa voitaisiin käyttää hyödyksi muun muassa koulutuk-sessa ja tiedottamisessa ensihoitajille.
Tiedon keräämiseksi käytettiin kvantitatiivista kyselylomaketta, joka lähetettiin e-lomakkeella kyselyyn vastaajille saatekirjeen kanssa. Kyselyyn pyydettiin lupa Pirkanmaalla toimivien ensihoitopalvelun tuottajien edustajilta. Kysely täytettiin anonyymisti ja täyttäjän henkilöllisyys ei selvinnyt kyselyn missään vaiheessa. Pirkanmaalla on ensihoitajia noin 300 kappaletta, joista 180 sai kyselyn vastattavaksi. Noin 22 % (n=66) sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa työskenteleviä vastasi kyselyyn. Kyselylomake ei tavoittanut kaikkia ensihoidossa työskenteleviä, koska kaikki palveluntuottajat eivät kyselyä lähettäneet työntekijöille.
Kaikki vastanneet olivat kokenut uhka- tai väkivaltatilanteita työssään. Vastaajista 36,4 prosenttia olivat kokeneet kuukausittain ja 43,9% vuosittain uhka- ja väkivaltatilanteita. 71,2% kyselyyn vastanneista olivat kokeneet, että uhka- ja väkivaltatilanteiden määrä on hoitolaitosten ulkopuolisessa ensihoidossa kasvussa.
Alkoholin vaikutuksen alaiset olivat suurin asiakasryhmä tämän tutkimuksen perusteella koetuissa uhka- ja väkivaltatilanteissa. Nimittely, uhkailu ja haukkuminen olivat eniten koettuja muotoja uhka- ja väkivaltatilanteista. Vain 7,6% vastanneista eivät olleet kokeneet fyysistä väkivallan uhkaa.
Virka-apua poliisilta on tarvinnut pyytää kuukausittain kyselyyn vastanneista 19,7%. Jokaisessa työvuorossa tai viikoittain tarvetta ei ollut. 50% vastanneista olivat kokeneet, ettei poliisi ole saapunut riittävän nopeasti. Yksi vastaaja oli vastannut, ettei poliisi ole ollenkaan tullut paikalle.
Tämän opinnäytetyön perusteella jatkokehitysideana voitaisiin perustaa yhteinen rekisteri, jonne ensihoidossa työskentelevät voisivat raportoida uhka- ja väkivaltatilan-teista. Tällöin olisi ajantasaista tietoa määristä ja tilanteista, jonka perusteella voitaisiin järjestää koulutusta ja varautua tilanteisiin. Lisäksi uhka- ja väkivaltatilanteisiin liittyvää koulutusta poliisin kanssa voisi lisätä ja kehittää.
Tiedon keräämiseksi käytettiin kvantitatiivista kyselylomaketta, joka lähetettiin e-lomakkeella kyselyyn vastaajille saatekirjeen kanssa. Kyselyyn pyydettiin lupa Pirkanmaalla toimivien ensihoitopalvelun tuottajien edustajilta. Kysely täytettiin anonyymisti ja täyttäjän henkilöllisyys ei selvinnyt kyselyn missään vaiheessa. Pirkanmaalla on ensihoitajia noin 300 kappaletta, joista 180 sai kyselyn vastattavaksi. Noin 22 % (n=66) sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa työskenteleviä vastasi kyselyyn. Kyselylomake ei tavoittanut kaikkia ensihoidossa työskenteleviä, koska kaikki palveluntuottajat eivät kyselyä lähettäneet työntekijöille.
Kaikki vastanneet olivat kokenut uhka- tai väkivaltatilanteita työssään. Vastaajista 36,4 prosenttia olivat kokeneet kuukausittain ja 43,9% vuosittain uhka- ja väkivaltatilanteita. 71,2% kyselyyn vastanneista olivat kokeneet, että uhka- ja väkivaltatilanteiden määrä on hoitolaitosten ulkopuolisessa ensihoidossa kasvussa.
Alkoholin vaikutuksen alaiset olivat suurin asiakasryhmä tämän tutkimuksen perusteella koetuissa uhka- ja väkivaltatilanteissa. Nimittely, uhkailu ja haukkuminen olivat eniten koettuja muotoja uhka- ja väkivaltatilanteista. Vain 7,6% vastanneista eivät olleet kokeneet fyysistä väkivallan uhkaa.
Virka-apua poliisilta on tarvinnut pyytää kuukausittain kyselyyn vastanneista 19,7%. Jokaisessa työvuorossa tai viikoittain tarvetta ei ollut. 50% vastanneista olivat kokeneet, ettei poliisi ole saapunut riittävän nopeasti. Yksi vastaaja oli vastannut, ettei poliisi ole ollenkaan tullut paikalle.
Tämän opinnäytetyön perusteella jatkokehitysideana voitaisiin perustaa yhteinen rekisteri, jonne ensihoidossa työskentelevät voisivat raportoida uhka- ja väkivaltatilan-teista. Tällöin olisi ajantasaista tietoa määristä ja tilanteista, jonka perusteella voitaisiin järjestää koulutusta ja varautua tilanteisiin. Lisäksi uhka- ja väkivaltatilanteisiin liittyvää koulutusta poliisin kanssa voisi lisätä ja kehittää.