Toimintamalli painehaavan riskitestin käyttöön
Rautiainen, Elias; Kuusipalo, Pyry (2017)
Rautiainen, Elias
Kuusipalo, Pyry
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102116206
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102116206
Tiivistelmä
Tavoitteena oli luoda ja kouluttaa toimintamalli painehaavan riskitestin käyttöön Kymenlaakson
keskussairaalan päivystysosastolle. Toimintamallista tehtiin tuote, joka on konkreettinen ohjekortti. Lähtökohtana oli samalla systematisoida Braden-riskimittarin käyttö. Toimintamalliin sisällytettiin painehaavan riskin tunnistaminen, arviointi kliinisen kuvan ja riskitestin avulla sekä ennaltaehkäisy. Tavoitteena oli lisätä painehaavariskin tunnistamisen ja ennaltaehkäisyn systemaattisuutta, ja siten vähentää painehaavojen ilmaantuvuutta. Kehittämistyö liittyy Carean painehaavojen prevalenssitutkimukseen, josta ilmeni aihetta painehaavan ehkäisytoimien lisäämiseen ja ennaltaehkäisyn apuvälineiden jalkauttamiseen tiiviimmäksi osaksi hoitotyötä.
Painehaavariskin tunnistamisella ja ehkäisevällä hoidolla on yhteiskunnallinen merkitys. Työ on
ajankohtainen, koska painehaavojen vuotuiset kustannukset ovat 2 – 3 % terveydenhuollon menoista Suomessa.
Toimintamallin perustaksi tehtiin kirjallisuuskatsaus, jossa haettiin painehaavan riskitekijät riskimittareiden perusteella, korkeariskiset potilasryhmät sekä toimet ennaltaehkäisemiseksi.
Kahdenkymmenen kehittämistyöhön valitun tutkimuksen ja artikkelin keskeiset johtopäätökset
dokumentoitiin, ja analyysi tehtiin laadullisesti induktiivisen sisällönanalyysin menetelmin.
Keskeisin riskitekijä painehaavan synnylle on liikkumattomuus. Muita riskitekijöitä ovat esimerkiksi aliravitsemus ja inkontinenssi. Suuririskisimpiä potilaita ovat ne, jotka eivät kykene liikkumaan vuoteessa riittävästi, esimerkiksi yleistilaltaan heikot, traumapotilaat ja suuressa leik-
kauksessa olleet. On myös useita painehaavalle altistavia taustasairauksia. Riskinarviointi tulisi
suorittaa tarkastamalla iho ja pisteyttämällä riskimittarin avulla. Ennaltaehkäisyn kulmakivi on
paineen vähentäminen ja poistaminen asentohoidolla ja erikoisalustoilla.
Toimintamalliin sisällytettiin kolme osaa – riskin tunnistaminen, arviointi ja ennaltaehkäisy.
Ohjeet muokattiin soveltumaan Kymenlaakson keskussairaalan päivystysosastolle yhteistyössä
osaston palveluesimiehen ja sairaalan haavahoitajan kanssa. Osaston henkilöstölle annettiin koulutusta toimintamallista ja aiheen teoriasta.
keskussairaalan päivystysosastolle. Toimintamallista tehtiin tuote, joka on konkreettinen ohjekortti. Lähtökohtana oli samalla systematisoida Braden-riskimittarin käyttö. Toimintamalliin sisällytettiin painehaavan riskin tunnistaminen, arviointi kliinisen kuvan ja riskitestin avulla sekä ennaltaehkäisy. Tavoitteena oli lisätä painehaavariskin tunnistamisen ja ennaltaehkäisyn systemaattisuutta, ja siten vähentää painehaavojen ilmaantuvuutta. Kehittämistyö liittyy Carean painehaavojen prevalenssitutkimukseen, josta ilmeni aihetta painehaavan ehkäisytoimien lisäämiseen ja ennaltaehkäisyn apuvälineiden jalkauttamiseen tiiviimmäksi osaksi hoitotyötä.
Painehaavariskin tunnistamisella ja ehkäisevällä hoidolla on yhteiskunnallinen merkitys. Työ on
ajankohtainen, koska painehaavojen vuotuiset kustannukset ovat 2 – 3 % terveydenhuollon menoista Suomessa.
Toimintamallin perustaksi tehtiin kirjallisuuskatsaus, jossa haettiin painehaavan riskitekijät riskimittareiden perusteella, korkeariskiset potilasryhmät sekä toimet ennaltaehkäisemiseksi.
Kahdenkymmenen kehittämistyöhön valitun tutkimuksen ja artikkelin keskeiset johtopäätökset
dokumentoitiin, ja analyysi tehtiin laadullisesti induktiivisen sisällönanalyysin menetelmin.
Keskeisin riskitekijä painehaavan synnylle on liikkumattomuus. Muita riskitekijöitä ovat esimerkiksi aliravitsemus ja inkontinenssi. Suuririskisimpiä potilaita ovat ne, jotka eivät kykene liikkumaan vuoteessa riittävästi, esimerkiksi yleistilaltaan heikot, traumapotilaat ja suuressa leik-
kauksessa olleet. On myös useita painehaavalle altistavia taustasairauksia. Riskinarviointi tulisi
suorittaa tarkastamalla iho ja pisteyttämällä riskimittarin avulla. Ennaltaehkäisyn kulmakivi on
paineen vähentäminen ja poistaminen asentohoidolla ja erikoisalustoilla.
Toimintamalliin sisällytettiin kolme osaa – riskin tunnistaminen, arviointi ja ennaltaehkäisy.
Ohjeet muokattiin soveltumaan Kymenlaakson keskussairaalan päivystysosastolle yhteistyössä
osaston palveluesimiehen ja sairaalan haavahoitajan kanssa. Osaston henkilöstölle annettiin koulutusta toimintamallista ja aiheen teoriasta.