Tietämyksen johtaminen Tampereen Tulkkikeskuksessa
Eklund, Vilhelmiina (2017)
Eklund, Vilhelmiina
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101616073
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101616073
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ensinnäkin, millaista työhön liittyvää hiljaista tietämystä tutkimuksen tilaajayrityksessä on ja miten sitä voidaan hyödyntää yrityksen johtamisessa ja kehittämisessä. Toiseksi selvitettiin, millaisilla tietämyksen johtamisen menetelmillä tietämystä voidaan muuttaa näkyväksi, jakaa, tallentaa ja hyödyntää yrityksen toiminnassa. Kolmanneksi haluttiin selvittää, sopiiko tietämyksen johtaminen ja tutkimuksessa sen toteuttamiseen valitut kehittämismenetelmät tulkkausalalle.
Tutkimus oli kaksivaiheinen toimintatutkimus, jonka ensimmäinen vaihe alkoi kehittämisaamupäivistä, joissa käytettiin seinätekniikan ja mallintamisen yhdistelmää tietämyksen näkyväksi tekemisessä, jakamisessa ja tallentamisessa. Tämän jälkeen esille tullut tietämys dokumentoitiin ja kerättiin tietoa toiminnan hyödyllisyydestä tietämyksen johtamisessa palautekyselyn ja haastattelun avulla. Toisessa vaiheessa testattiin luotuja dokumentteja yrityksen uusien työntekijöiden perehdytyksessä ja arvioitiin niiden hyödyllisyyttä perehdytettyjen työntekijöiden haastattelujen avulla. Tutkimukseen käytetty aineisto kerättiin kyselyn, haastattelujen ja havainnoinnin kautta. Lisäksi tuloksia peilattiin aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja tutkimuksiin.
Tulosten perusteella yritykselle sopivat tietämyksen johtamisen menetelmät riippuvat työyhteisöstä, tutkimuspaikasta ja käytettävissä olevista välineistä. Lisäksi tutkimuksen onnistumiseen ja tavoitteiden toteutumiseen vaikutti paljon osallistujien aktiivisuus ja halukkuus jakaa omaa tietämystään. Tilaajayrityksen tietämyksen näkyväksi tekemisessä, jakamisessa, tallentamisessa ja hyödyntämisessä toimivaksi havaittiin seinätekniikan ja mallintamisen yhdistelmä, jonka avulla luotua uutta tietoa voidaan hyödyntää yrityksen toiminnan tehostamisessa ja tietämyksen johtamisen kehittämisessä.
Tutkimuksen kautta todettiin tietämyksen johtamisen soveltuvan tulkkausalalle. Se vaati sitä, että yritys tiesi, mikä tietämys on sille hyödyllistä ja tarpeellista sekä mihin se tarvitsi tuota tietämystä. Tietämyksen johtamisen voidaankin sanoa onnistuneen, kun tietämystä käytettiin uudelleen jakamalla sitä oikeana ajankohtana tarvitseville henkilöille ja kun se samalla tehosti yrityksen toimintaa.
Tutkimus oli kaksivaiheinen toimintatutkimus, jonka ensimmäinen vaihe alkoi kehittämisaamupäivistä, joissa käytettiin seinätekniikan ja mallintamisen yhdistelmää tietämyksen näkyväksi tekemisessä, jakamisessa ja tallentamisessa. Tämän jälkeen esille tullut tietämys dokumentoitiin ja kerättiin tietoa toiminnan hyödyllisyydestä tietämyksen johtamisessa palautekyselyn ja haastattelun avulla. Toisessa vaiheessa testattiin luotuja dokumentteja yrityksen uusien työntekijöiden perehdytyksessä ja arvioitiin niiden hyödyllisyyttä perehdytettyjen työntekijöiden haastattelujen avulla. Tutkimukseen käytetty aineisto kerättiin kyselyn, haastattelujen ja havainnoinnin kautta. Lisäksi tuloksia peilattiin aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja tutkimuksiin.
Tulosten perusteella yritykselle sopivat tietämyksen johtamisen menetelmät riippuvat työyhteisöstä, tutkimuspaikasta ja käytettävissä olevista välineistä. Lisäksi tutkimuksen onnistumiseen ja tavoitteiden toteutumiseen vaikutti paljon osallistujien aktiivisuus ja halukkuus jakaa omaa tietämystään. Tilaajayrityksen tietämyksen näkyväksi tekemisessä, jakamisessa, tallentamisessa ja hyödyntämisessä toimivaksi havaittiin seinätekniikan ja mallintamisen yhdistelmä, jonka avulla luotua uutta tietoa voidaan hyödyntää yrityksen toiminnan tehostamisessa ja tietämyksen johtamisen kehittämisessä.
Tutkimuksen kautta todettiin tietämyksen johtamisen soveltuvan tulkkausalalle. Se vaati sitä, että yritys tiesi, mikä tietämys on sille hyödyllistä ja tarpeellista sekä mihin se tarvitsi tuota tietämystä. Tietämyksen johtamisen voidaankin sanoa onnistuneen, kun tietämystä käytettiin uudelleen jakamalla sitä oikeana ajankohtana tarvitseville henkilöille ja kun se samalla tehosti yrityksen toimintaa.