Perehdyttämisprosessin kehittäminen : Yritys X
Haataja, Emma (2017)
Haataja, Emma
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101316045
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101316045
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden kokemuksia yritys X:n perehdytysprosessista sekä esittää toimenpiteitä perehdytysprosessin kehittämiseksi. Opinnäytetyössä selvitettiin yritys X:n perehdytysprosessin nykytilanne.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui perehdyttämisen ja työnopastuksen käsitteiden määrittelystä sekä niihin liittyvästä lainsäädännöstä. Lähteinä käytettiin lainsäädäntöä ja kirjallisuutta aiheesta.
Opinnäytetyötutkimus toteutettiin käyttäen laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, jotka tallennettiin digitaalisesti litterointia varten. Haastatteluihin osallistui kaksi kohdeyrityksen työntekijää pääkaupunkiseudulta. Haastattelukysymykset muodostettiin teoreettisen viitekehyksen pohjalta tuottamaan tarvittavat vastaukset opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin. Haastattelukysymykset käsittelivät työntekijöiden kokemaa alkuperehdytystä, työnopastusta sekä perehdytysprosessin arviointia kokonaisuutena.
Tutkimustuloksena selvisi, että kohdeyrityksen perehdytysprosessi oli näyttäytynyt työntekijöille melko sekavana ja vailla järjestelmällistä etenemistä. Työntekijöiden mukaan perehdyttäjien vaihtuminen ja varsinaisen aikataulun puuttuminen tekivät perehdytysprosessista osittain sekavan. Työntekijät olivat kokeneet, että perehdytys oli kohtuullisen vapaamuotoista ja vastuu uusien asioiden omaksumisesta jäi osittain työntekijöiden itseopiskelun varaan.
Tutkimustulosten perusteella muodostettiin perehdyttämisprosessin kehittämisehdotukset. Kohdeyrityksen tulisi määritellä perehdytysprosessin tavoitteet ja aikataulu tavoitteiden toteutumiselle. Lisäksi kohdeyrityksen tulisi koostaa perehdytyssuunnitelma, josta ilmenisi aikataulutus perehdytyksen läpivientiin, nimetyt perehdyttäjät sekä seuranta-aikataulu. Kehittämisehdotusten toteuttaminen yhtenäistäisi kohdeyrityksen perehdytysprosessin rakennetta toimipisteestä riippumatta.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui perehdyttämisen ja työnopastuksen käsitteiden määrittelystä sekä niihin liittyvästä lainsäädännöstä. Lähteinä käytettiin lainsäädäntöä ja kirjallisuutta aiheesta.
Opinnäytetyötutkimus toteutettiin käyttäen laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, jotka tallennettiin digitaalisesti litterointia varten. Haastatteluihin osallistui kaksi kohdeyrityksen työntekijää pääkaupunkiseudulta. Haastattelukysymykset muodostettiin teoreettisen viitekehyksen pohjalta tuottamaan tarvittavat vastaukset opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin. Haastattelukysymykset käsittelivät työntekijöiden kokemaa alkuperehdytystä, työnopastusta sekä perehdytysprosessin arviointia kokonaisuutena.
Tutkimustuloksena selvisi, että kohdeyrityksen perehdytysprosessi oli näyttäytynyt työntekijöille melko sekavana ja vailla järjestelmällistä etenemistä. Työntekijöiden mukaan perehdyttäjien vaihtuminen ja varsinaisen aikataulun puuttuminen tekivät perehdytysprosessista osittain sekavan. Työntekijät olivat kokeneet, että perehdytys oli kohtuullisen vapaamuotoista ja vastuu uusien asioiden omaksumisesta jäi osittain työntekijöiden itseopiskelun varaan.
Tutkimustulosten perusteella muodostettiin perehdyttämisprosessin kehittämisehdotukset. Kohdeyrityksen tulisi määritellä perehdytysprosessin tavoitteet ja aikataulu tavoitteiden toteutumiselle. Lisäksi kohdeyrityksen tulisi koostaa perehdytyssuunnitelma, josta ilmenisi aikataulutus perehdytyksen läpivientiin, nimetyt perehdyttäjät sekä seuranta-aikataulu. Kehittämisehdotusten toteuttaminen yhtenäistäisi kohdeyrityksen perehdytysprosessin rakennetta toimipisteestä riippumatta.