OSALLISUUS, ESTEETTÖMYYS JA VERTAISTUKI PERHEENTALOSSA
Leppikangas, Helena; Nurmela, Minna (2017)
Leppikangas, Helena
Nurmela, Minna
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017093015570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017093015570
Tiivistelmä
Opinnäytetyönä tuotettiin tietoa vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten perheiden toiveista Perheentalon toiminnasta. Opinnäytetyönä selvittettiin kohderyhmän toiveita Perheentalon toiminnan kehittämisestä yhä asiakaslähtöisemmäksi Webropol-kyselyn avulla. Toimeksiantajana oli VAMLAS eli vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö sekä Perheentalo.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysimenetelmällä. Sisällönanalyysi on laadullisen tutkimuksen perusanalyysimenetelmä, jonka kautta tutkittavasta ilmiöstä pyritään saamaan kuvaus tiivistetyssä muodossa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Internetissä olevaa Webropol-kyselyä, joka suunnattiin vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten perheille. Tutkimustulokset palvelevat kuitenkin koko asiakaskuntaa.
Opinnäytetyön tulosten mukaan keskeisimmät kehittämisehdotukset Perheentalon toimintojen kehittämiseksi jakaantuivat neljään pääkatergoriaan, jotka ovat vertaistuki, esteettömyys, osallisuus ja toiminta. Tuloksista käy ilmi, että vertaistuki koetaan erittäin tärkeänä arjen voimavarana. Vertaistukea voidaan kehittää muodostamalla erilaisia keskusteluryhmiä niin lasten vanhemmille, isovanhemmille, lapsille ja nuorille kuin myös tukihenkilöille ja avustajille. Esteettömyyden kehittämisessä tärkeimpiä osa-alueita ovat fyysiset tilat, aukioloaikojen laajentaminen sekä erityistarpeiden kuten aistiyliherkkyyden huomioiminen. Tulosten mukaan osallisuutta voidaan vahvistaa kehittämällä tiedottamista ja markkinointia Perheentalon toiminnoista sekä huomioimalla asiakkaiden erityisen tuen tarve. Itse toimintaan kehitysehdotuksiksi saatiin konkreettisia ideoita kuten teemapäiviä, asiantuntijaluentoja, kommunikoinnin tukikeinoja, esimerkiksi kuvia ja viittomia sekä nimenomaan erityisryhmille suunnattua toimintaa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysimenetelmällä. Sisällönanalyysi on laadullisen tutkimuksen perusanalyysimenetelmä, jonka kautta tutkittavasta ilmiöstä pyritään saamaan kuvaus tiivistetyssä muodossa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Internetissä olevaa Webropol-kyselyä, joka suunnattiin vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten perheille. Tutkimustulokset palvelevat kuitenkin koko asiakaskuntaa.
Opinnäytetyön tulosten mukaan keskeisimmät kehittämisehdotukset Perheentalon toimintojen kehittämiseksi jakaantuivat neljään pääkatergoriaan, jotka ovat vertaistuki, esteettömyys, osallisuus ja toiminta. Tuloksista käy ilmi, että vertaistuki koetaan erittäin tärkeänä arjen voimavarana. Vertaistukea voidaan kehittää muodostamalla erilaisia keskusteluryhmiä niin lasten vanhemmille, isovanhemmille, lapsille ja nuorille kuin myös tukihenkilöille ja avustajille. Esteettömyyden kehittämisessä tärkeimpiä osa-alueita ovat fyysiset tilat, aukioloaikojen laajentaminen sekä erityistarpeiden kuten aistiyliherkkyyden huomioiminen. Tulosten mukaan osallisuutta voidaan vahvistaa kehittämällä tiedottamista ja markkinointia Perheentalon toiminnoista sekä huomioimalla asiakkaiden erityisen tuen tarve. Itse toimintaan kehitysehdotuksiksi saatiin konkreettisia ideoita kuten teemapäiviä, asiantuntijaluentoja, kommunikoinnin tukikeinoja, esimerkiksi kuvia ja viittomia sekä nimenomaan erityisryhmille suunnattua toimintaa.