Uusiomateriaalit maanrakentamiseen : Materiaalivirtojen kierrosta käytäntö
Viskari, Venla (2017)
Viskari, Venla
Lahden ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017092715432
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017092715432
Tiivistelmä
Uusiomateriaalien hyötykäytöllä pyritään ensisijaisesti vähentämään luonnonvarojen käyttöä ja jätteen syntymistä. Maanrakentamisessa uusiomateriaalien hyötykäytöllä säästetään muun muassa luonnonvaroja, energiaa sekä edistetään materiaalitehokkuutta ja hillitään rakentamisen ilmastovaikutuksia. Uusiomateriaalien käytötä voitaisiin kuitenkin yhä tehostaa.
Uusiomateriaalien ohjaaminen hyötykäyttöön maanrakentamisessa vaatii eri tahoilta tiivistä yhteistyötä. Nykyisin ohjeistukset keskittyvät lähinnä to-teutukseen työmaalla. Uusiomateriaalien hyötykäyttöön liittyviin tahoihin voitaisiin vaikuttaa tehokkaasti erilaisilla ohjeistuksilla sekä tarjoamalla työkaluja yhteistyön helpottamiseksi. Ohjeistusten ja tiedon puutteessa vallitsevat usein myös erilaiset ennakkoasenteet.
Tämän työn taustalla on keväällä 2016 Ramboll Finland Oy:n toimesta toteutettu opiskelijatyö, jossa Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijaryhmä kartoitti Lappeenrannan kaupungista 150 km säteellä Suomessa syntyviä jäte- ja sivuvirtoja. Tämä työ on toteutettu niin kutsutun Lappenranta150 -hankkeen innoittamana aineiston hyödyntämiseksi ja uusiomateri-aalien käyttörutiinin edistämiseksi. Työn tarkoituksena on osoittaa tapa hyödyntää hankkeen puitteissa kerättyä paikkatietoaineistoa sekä muodostaa toimiva, monistettavissa ja skaalattavissa oleva toimintamalli osaksi Rambollin palvelukokonaisuutta.
Palvelukokonaisuus pitää sisällään sovelluksen, jonka avulla alueella havaitut jätevirrat todennetaan visuaalisesti. Visualisoinnin avulla suuretkin tietomäärät saadaan helposti ymmärrettävään muotoon. Tietoja voidaan yhdistellä ja vertailla, jolloin sovellus helpottaa tietojen yhteensovittamista, kuten maanrakentamisessa rakennustyömaiden ja syntyvien massojen aikataulujen synkronointia. Tässä työssä sovelluksen suunnittelun apuvä-lineenä ja kerätyn datan visuaaliseen havainnolistamiseen on käytetty ArcMap-ohjelmaa.
Uusiomateriaalien ohjaaminen hyötykäyttöön maanrakentamisessa vaatii eri tahoilta tiivistä yhteistyötä. Nykyisin ohjeistukset keskittyvät lähinnä to-teutukseen työmaalla. Uusiomateriaalien hyötykäyttöön liittyviin tahoihin voitaisiin vaikuttaa tehokkaasti erilaisilla ohjeistuksilla sekä tarjoamalla työkaluja yhteistyön helpottamiseksi. Ohjeistusten ja tiedon puutteessa vallitsevat usein myös erilaiset ennakkoasenteet.
Tämän työn taustalla on keväällä 2016 Ramboll Finland Oy:n toimesta toteutettu opiskelijatyö, jossa Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijaryhmä kartoitti Lappeenrannan kaupungista 150 km säteellä Suomessa syntyviä jäte- ja sivuvirtoja. Tämä työ on toteutettu niin kutsutun Lappenranta150 -hankkeen innoittamana aineiston hyödyntämiseksi ja uusiomateri-aalien käyttörutiinin edistämiseksi. Työn tarkoituksena on osoittaa tapa hyödyntää hankkeen puitteissa kerättyä paikkatietoaineistoa sekä muodostaa toimiva, monistettavissa ja skaalattavissa oleva toimintamalli osaksi Rambollin palvelukokonaisuutta.
Palvelukokonaisuus pitää sisällään sovelluksen, jonka avulla alueella havaitut jätevirrat todennetaan visuaalisesti. Visualisoinnin avulla suuretkin tietomäärät saadaan helposti ymmärrettävään muotoon. Tietoja voidaan yhdistellä ja vertailla, jolloin sovellus helpottaa tietojen yhteensovittamista, kuten maanrakentamisessa rakennustyömaiden ja syntyvien massojen aikataulujen synkronointia. Tässä työssä sovelluksen suunnittelun apuvä-lineenä ja kerätyn datan visuaaliseen havainnolistamiseen on käytetty ArcMap-ohjelmaa.