Sadutus turvapaikanhakijalasten kanssa
Hollt, Jutta; Säily, Jenna (2017)
Hollt, Jutta
Säily, Jenna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017090914941
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017090914941
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme aiheena oli turvapaikanhakijalasten sadutus vastaanottokeskuksessa. Työssämme käytimme sadutusta työvälineenä turvapaikanhakijalasten kanssa. Sovimme vastaanottokeskukseen neljä sadutuskertaa. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia, millaisia teemoja lasten saduista nousee ja miten saduista näkyy lasten kokemusmaailma.
Tarkoituksenamme oli myös tutkia, millaisia haasteita sadutuksen käytännön toteutuksessa on turvapaikanhakijalasten kanssa. Yhteistyökumppaninamme toimi eräs vastaanottokeskus Suomesta. Tutkimuksemme kohderyhmänä oli neljä lasta vastaanottokeskuksesta. Tutkimusotteemme oli laadullinen ja aineistona tutkimuksessamme ovat lasten sadut ja piirustukset, vastaanottokeskuksen työntekijän haastattelu sekä meidän tutkijoiden omat muistiinpanot ja havainnot sadutuskerroista.
Tutkimuksen tulosten perusteella turvapaikanhakijalasten saduista heijastuu lasten kokemusmaailmaa. Teemoina lasten saduista nousivat esimerkiksi uhat, menetykset ja traumaattiset kokemukset. Toisaalta saduissa näkyy myös lasten arkipäivä, perhe ja itselle tärkeät asiat sekä tapahtumat. Satujen kautta lapset voivat käsitellä mielikuvituksen turvin vaikeita ja traumaattisiakin asioita. Tuloksissa ja käytännön toteuttamisen myötä tuli myös ilmi haasteiden läsnäolo sadutuksen toteuttamisessa turvapaikanhakijalasten kanssa. Haasteina olivat esimerkiksi yhteisen kielen puute ja kulttuurierot.
Tutkimuksemme perusteella sadutus soveltuu käytettäväksi turvapaikanhakijalasten kanssa. Vaikka kohderyhmänä turvapaikanhakijalapset ovat erityisen suojelun tarpeessa, sadutus on turvallinen ja lapsilähtöinen tapa kuulla lasta. Sadutus antaa lapselle mahdollisuuden tulla kuulluksi. Menetelmä kannustaa ja rohkaisee lasta kertomaan omia ajatuksiaan, sillä sadutuksessa ei ole oikeaa tai väärää satua.
Sadutus työmenetelmänä on toimiva ja siirrettävissä kaikkiin asiakasryhmiin. Toimintaa voi kuitenkin olla tarpeen muokata kohderyhmän mukaan. Työntekijän tulee tiedostaa mahdolliset haasteet sadutusmenetelmän käytössä kyseisen asiakasryhmän kanssa työskenneltäessä.
Opinnäytetyömme tulokset eivät ole luotettavasti yleistettävissä pienen otannan ja aineiston takia. Kirjallisuus, saduista nousseet teemat ja kohtaamamme haasteet kuitenkin tukevat toinen toisiaan. Jotta tulokset olisivat luotettavampia, olisi otannan oltava isompi ja tarvittaisiin pidempi työskentelyjakso lasten kanssa sadutuksen äärellä. Lasten osallistuminen tutkimukseen perustui vapaaehtoisuuteen, mutta on huomioitava lasten rajallinen kyky ymmärtää tutkimuksen kohteena oleminen.
Tarkoituksenamme oli myös tutkia, millaisia haasteita sadutuksen käytännön toteutuksessa on turvapaikanhakijalasten kanssa. Yhteistyökumppaninamme toimi eräs vastaanottokeskus Suomesta. Tutkimuksemme kohderyhmänä oli neljä lasta vastaanottokeskuksesta. Tutkimusotteemme oli laadullinen ja aineistona tutkimuksessamme ovat lasten sadut ja piirustukset, vastaanottokeskuksen työntekijän haastattelu sekä meidän tutkijoiden omat muistiinpanot ja havainnot sadutuskerroista.
Tutkimuksen tulosten perusteella turvapaikanhakijalasten saduista heijastuu lasten kokemusmaailmaa. Teemoina lasten saduista nousivat esimerkiksi uhat, menetykset ja traumaattiset kokemukset. Toisaalta saduissa näkyy myös lasten arkipäivä, perhe ja itselle tärkeät asiat sekä tapahtumat. Satujen kautta lapset voivat käsitellä mielikuvituksen turvin vaikeita ja traumaattisiakin asioita. Tuloksissa ja käytännön toteuttamisen myötä tuli myös ilmi haasteiden läsnäolo sadutuksen toteuttamisessa turvapaikanhakijalasten kanssa. Haasteina olivat esimerkiksi yhteisen kielen puute ja kulttuurierot.
Tutkimuksemme perusteella sadutus soveltuu käytettäväksi turvapaikanhakijalasten kanssa. Vaikka kohderyhmänä turvapaikanhakijalapset ovat erityisen suojelun tarpeessa, sadutus on turvallinen ja lapsilähtöinen tapa kuulla lasta. Sadutus antaa lapselle mahdollisuuden tulla kuulluksi. Menetelmä kannustaa ja rohkaisee lasta kertomaan omia ajatuksiaan, sillä sadutuksessa ei ole oikeaa tai väärää satua.
Sadutus työmenetelmänä on toimiva ja siirrettävissä kaikkiin asiakasryhmiin. Toimintaa voi kuitenkin olla tarpeen muokata kohderyhmän mukaan. Työntekijän tulee tiedostaa mahdolliset haasteet sadutusmenetelmän käytössä kyseisen asiakasryhmän kanssa työskenneltäessä.
Opinnäytetyömme tulokset eivät ole luotettavasti yleistettävissä pienen otannan ja aineiston takia. Kirjallisuus, saduista nousseet teemat ja kohtaamamme haasteet kuitenkin tukevat toinen toisiaan. Jotta tulokset olisivat luotettavampia, olisi otannan oltava isompi ja tarvittaisiin pidempi työskentelyjakso lasten kanssa sadutuksen äärellä. Lasten osallistuminen tutkimukseen perustui vapaaehtoisuuteen, mutta on huomioitava lasten rajallinen kyky ymmärtää tutkimuksen kohteena oleminen.