Valaistuksen ohjaus – DMX512 näyttämöiden ulkopuolella : DMX512-ohjausprotokollan asema kiinteistöjen valaistuksessa ja rakennusautomaatiossa
Nisula, Eetu-Veikko (2017)
Nisula, Eetu-Veikko
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017082914612
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017082914612
Tiivistelmä
Tämä insinöörityö tehtiin Assemblin Oy:n toimeksiantona. Työssä käsiteltiin valaistuksen ohjausta eri näkökulmista ja tutkittiin DMX512-valaistuksen ohjausprotokollan ominaisuuksia sekä soveltuvuutta kiinteistön valaistusratkaisuun myös rakennusautomaatioon integroituna. Lisäksi työhön kuuluu vertailu DMX512:n ja DALI:n välillä. Valaistustarkoituksiin luotu DALI on maailmanlaajuisesti käytetty ohjausprotokolla, jonka vahva asema kiinteistöjen valaistuksen piirissä on kiistaton. Insinöörityön tavoitteeksi asetettiin esittää kattavasti tietoa DMX512:sta yrityksen tarpeisiin sekä kartoittaa protokollan soveltamismahdollisuuksia kiinteistöjen valaistuksessa.
Työssä selvitettiin valaistusalan vaikuttajia niin laitevalmistajina kuin kehittäjinäkin toimivien yritysten ja tekniikkaa standardoivien järjestöjen puolesta. Tutkimustyö tehtiin paneutuen kirjallisuuteen ja verkkoaineistoihin, unohtamatta ammattilaisten haastatteluita ja sähköpostikeskusteluja. Tutkimus painotettiin kiinteistöjen valaistukseen teatteri- ja viihdemaailman valaistuksen sijaan.
Työhön sisällytettiin tietoa valaistuksen ohjauksesta ja pohdintaa sen roolista energiatehokkuudessa. Lisäksi työssä käsiteltiin valaistuksen osuutta rakennusautomaatiojärjestelmästä, mitä edellä mainitut tiedot pohjustavat. Työn valokeila kohdistettiin DMX512-protokollaan ja DALI-vertailuun, mitkä antavat vastauksen sellaisiin kysymyksiin kuten ”mikä DMX512 on ja mihin se soveltuu” sekä ”miten DMX512 eroaa DALI:sta ja voiko eroa hyödyntää”.
Tuloksista voidaan päätellä, että varustamalla sovelluskohde sekä DMX512- että DALI-protokollalla valaistusjärjestelmään saadaan aikaan molempien vahvuuksia hyödyntävä ratkaisu. Valaistusjärjestelmän turha monimutkaistaminen ja perusteeton rakennusautomaatioon yhdistäminen nähdään kuitenkin epäedullisena ratkaisuna niin loppukäyttäjien kuin ylläpitäjienkin puolesta.
Insinöörityön tulosten merkitys korostuu valaistukseen kohdistuvien yksilöllisten vaatimusten yleistyessä sekä kaupallisen ja arkkitehtonisen valaistuksen limittyessä viihde- ja erikoisvalaistukseen, kuten rakennusten julkisivuihin.
Työssä selvitettiin valaistusalan vaikuttajia niin laitevalmistajina kuin kehittäjinäkin toimivien yritysten ja tekniikkaa standardoivien järjestöjen puolesta. Tutkimustyö tehtiin paneutuen kirjallisuuteen ja verkkoaineistoihin, unohtamatta ammattilaisten haastatteluita ja sähköpostikeskusteluja. Tutkimus painotettiin kiinteistöjen valaistukseen teatteri- ja viihdemaailman valaistuksen sijaan.
Työhön sisällytettiin tietoa valaistuksen ohjauksesta ja pohdintaa sen roolista energiatehokkuudessa. Lisäksi työssä käsiteltiin valaistuksen osuutta rakennusautomaatiojärjestelmästä, mitä edellä mainitut tiedot pohjustavat. Työn valokeila kohdistettiin DMX512-protokollaan ja DALI-vertailuun, mitkä antavat vastauksen sellaisiin kysymyksiin kuten ”mikä DMX512 on ja mihin se soveltuu” sekä ”miten DMX512 eroaa DALI:sta ja voiko eroa hyödyntää”.
Tuloksista voidaan päätellä, että varustamalla sovelluskohde sekä DMX512- että DALI-protokollalla valaistusjärjestelmään saadaan aikaan molempien vahvuuksia hyödyntävä ratkaisu. Valaistusjärjestelmän turha monimutkaistaminen ja perusteeton rakennusautomaatioon yhdistäminen nähdään kuitenkin epäedullisena ratkaisuna niin loppukäyttäjien kuin ylläpitäjienkin puolesta.
Insinöörityön tulosten merkitys korostuu valaistukseen kohdistuvien yksilöllisten vaatimusten yleistyessä sekä kaupallisen ja arkkitehtonisen valaistuksen limittyessä viihde- ja erikoisvalaistukseen, kuten rakennusten julkisivuihin.