Etälääkärikokeilu- sairaanhoitajien kokemuksia toiminnasta
Nironen, Erika (2017)
Nironen, Erika
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017081514376
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017081514376
Tiivistelmä
Opinnäytetyön taustalla on kehittyvä telelääketiede, jonka avulla pyritään ratkaisemaan terveydenhuollon haasteita, kuten parantaa hoidon saatavuutta ja tuottavuutta, lyhentää potilasjonoja ja optimoida resursseja. Vanhuspalvelulain (28.12.2012/980) säädösten mukaisesti tulisi saada laadukasta hoitoa, mutta säästöpaineiden vuoksi toteuttaa hoito aiempaa kustannustehokkaammin. Tulevan Sote-uudistuksen tavoitteena on saada aikaan suuria julkisen talouden säästöjä, jolloin kustannustehokkaita ratkaisuja haetaan myös telelääketieteen avulla, kuten esimerkiksi vanhustenhoidossa toteutettavat etälääkärin vastaanotot.
Helsingin kaupungin etälääkäripilotissa on testattu tutkimusvälineitä ja sovellusta, joiden välityksellä lääkäri saa etänä reaaliaikaista tutkimustietoa sairaanhoitajan suorittamasta tutkimuksesta potilaan kotoa omaan toimipisteeseensä. Laitteistolla voidaan tutkia sydän- ja keuhkoääniä, ihomuutoksia sekä korva- ja nielunäkymää. Kokeilu toteutettiin palvelutalossa ja kotihoidossa. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Helsingin kaupunki; sairaala, kuntoutus ja hoivapalvelut osasto. Toimeksianto on osa DeDiWe- The Developer of Digital Health and Welfare Services- hanketta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa sairaanhoitajien kokemuksia etälääkärikokeilusta, etälääkärin työparina toimimisesta ja etälääkäritoiminnassa käytetystä laitteistosta, toimintaan liittyvistä osaamisvaatimuksista ja haasteista. Tarkoituksena oli myöskin kartoittaa, minkälaisia kehittämiskohteita etälääkäritoiminnassa ja laitteiston käytössä on tullut esiin. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa sairaanhoitajien kokemuksista ja kehittämistarpeista koskien etälääkäritoimintaa ja siinä käytettyä laitteistoa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduin teemahaastatteluin. Haastateltavana oli kaksi etälääkärikokeilussa alusta asti mukana ollutta sairaanhoitajaa. Aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysia käyttäen.
Tulosten mukaan etälääkärikokeilu oli kokonaisuudessaan positiivinen kokemus sairaanhoitajille. Hyvän perehdytyksen jälkeen oma osaaminen koettiin riittäväksi etälääkärin työparina toimimiseen, mutta haastateltavat kaipasivat syvempää ymmärrystä anatomiasta ja fysiologiasta, sekä osaamista tutkimusten tekemiseen ja tulosten tulkintaan. Teknisiä vaikeuksia ja yhteysongelmia kohdattiin paljon etenkin toiminnan alussa. Haastateltavat nimesivätkin kehittämiskohteiksi laitteiston ja yhteyksien toiminnan, sekä sairaanhoitajan osaamisen lisäämisen.
Tulosten perusteella sairaanhoitajat ottavat mielenkiinnolla vastaan tämän kaltaiset telelääketieteen ratkaisut. Työskentely koettaisiin kuitenkin mielekkäämmäksi, jos sairaanhoitajillakin olisi enemmän tietoa ja osaamista tehtäviin tutkimuksiin liittyen. Jatkotutkimusehdotuksina voisi olla sairaanhoitajien osaamisen lisääminen vastaavanlaisissa projekteissa ja kokemusten kartoittaminen kotihoidon asiakkaiden ja omaisten näkökulmasta.
Helsingin kaupungin etälääkäripilotissa on testattu tutkimusvälineitä ja sovellusta, joiden välityksellä lääkäri saa etänä reaaliaikaista tutkimustietoa sairaanhoitajan suorittamasta tutkimuksesta potilaan kotoa omaan toimipisteeseensä. Laitteistolla voidaan tutkia sydän- ja keuhkoääniä, ihomuutoksia sekä korva- ja nielunäkymää. Kokeilu toteutettiin palvelutalossa ja kotihoidossa. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Helsingin kaupunki; sairaala, kuntoutus ja hoivapalvelut osasto. Toimeksianto on osa DeDiWe- The Developer of Digital Health and Welfare Services- hanketta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa sairaanhoitajien kokemuksia etälääkärikokeilusta, etälääkärin työparina toimimisesta ja etälääkäritoiminnassa käytetystä laitteistosta, toimintaan liittyvistä osaamisvaatimuksista ja haasteista. Tarkoituksena oli myöskin kartoittaa, minkälaisia kehittämiskohteita etälääkäritoiminnassa ja laitteiston käytössä on tullut esiin. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa sairaanhoitajien kokemuksista ja kehittämistarpeista koskien etälääkäritoimintaa ja siinä käytettyä laitteistoa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduin teemahaastatteluin. Haastateltavana oli kaksi etälääkärikokeilussa alusta asti mukana ollutta sairaanhoitajaa. Aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysia käyttäen.
Tulosten mukaan etälääkärikokeilu oli kokonaisuudessaan positiivinen kokemus sairaanhoitajille. Hyvän perehdytyksen jälkeen oma osaaminen koettiin riittäväksi etälääkärin työparina toimimiseen, mutta haastateltavat kaipasivat syvempää ymmärrystä anatomiasta ja fysiologiasta, sekä osaamista tutkimusten tekemiseen ja tulosten tulkintaan. Teknisiä vaikeuksia ja yhteysongelmia kohdattiin paljon etenkin toiminnan alussa. Haastateltavat nimesivätkin kehittämiskohteiksi laitteiston ja yhteyksien toiminnan, sekä sairaanhoitajan osaamisen lisäämisen.
Tulosten perusteella sairaanhoitajat ottavat mielenkiinnolla vastaan tämän kaltaiset telelääketieteen ratkaisut. Työskentely koettaisiin kuitenkin mielekkäämmäksi, jos sairaanhoitajillakin olisi enemmän tietoa ja osaamista tehtäviin tutkimuksiin liittyen. Jatkotutkimusehdotuksina voisi olla sairaanhoitajien osaamisen lisääminen vastaavanlaisissa projekteissa ja kokemusten kartoittaminen kotihoidon asiakkaiden ja omaisten näkökulmasta.