Drosera - Kasvullinen lisääminen ja määritysmenetelmän kehitys sen vaikuttaville yhdisteille
Pelkonen, Meri-Tuulia (2017)
Pelkonen, Meri-Tuulia
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017070614133
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017070614133
Tiivistelmä
Kihokki (Drosera) on maailmalla laajalle levittäytynyt lihansyöjäkasvi, jonka kolme lajia, pyöreälehti- (D. rotundifolia), pitkälehti- (D. anglica) ja pikkukihokki (D. intermedia) esiintyvät koko Euroopan alueella. Lääketeollisuus hyödyntää kihokin uutteiden sisältämiä sekundaarimetaboliitteja eli naftokinoneja, 7-metyylijuglonia ja plumbagiinia, sekä flavonoidiyhdistettä kversetiiniä muun muassa hengityselinsairauksien hoidossa. Kihokin kerääminen näihin tarkoituksiin rasittaa huomattavasti luonnonvaraista populaatiota.
Opinnäytetyö tehtiin Parkanossa Luonnonvarakeskuksessa projektissa ”Kihokin viljelyä lääkekasviksi Pohjois-Satakunnan turvemailla – kestävä biotalous”. Tavoitteena oli parantaa kihokin viljelymahdollisuuksia ja analysoida sen vaikuttavia yhdisteitä. Tarkoituksena oli pystyttää kasvin siemenlähtöinen kasvullinen lisääminen sekä kehittää yksinkertainen analyysimenetelmä korkean erotuskyvyn nestekromatografille (HPLC) kihokin naftokinoneiden ja kversetiinin määrittämiseksi.
Tulosten perusteella HPLC-menetelmänkehitys onnistui ja kversetiini määritettiin näytteestä. Kaupallisen 7-metyylijuglonin puuttuminen aiheutti tulosten vajaavaisuuden ja aiheutti jatkotutkimustarpeen yhdisteen todentamiseksi. Pyöreä- ja pitkälehtikihokin pääsääntöisenä naftokinonina on 7-metyylijugloni, joten plumbagiinin poissaolo oli odotettua. Kasvullinen lisääminen toteutui pienestä itämisprosentista huolimatta. Kasvien kasvatus ½ Murashige & Skoog alustalla ja jakaminen 3-4 viikon välein tuottivat nopeasti lukumäärällisesti huomattavasti enemmän alkuperäisten kasvien kopioita ja massan kasvua rönsyilyn muodossa.
Opinnäytetyön tulokset palvelivat alkuperäistä tavoitetta. Jatkoehdotuksina ovat 7-metyylijuglonin fraktioiminen preparatiivista kolonnia hyödyntäen ja yhdisteen konsentrointi jatkotutkimuksia ja tunnistamista varten, joita Luonnonvarakeskuksen yhteistyökumppanit mahdollisesti suorittavat. Kasvullisen lisäyksen seuraavana toimenpiteenä on keskittyä kasvien onnistuneeseen siirtoon kasvatusalustalta rahkasammaleeseen. Tähän vaaditaan kasvien karaisu ja juurien kasvatus bentsyyliaminopuriinittomalla alustalla.
Opinnäytetyö tehtiin Parkanossa Luonnonvarakeskuksessa projektissa ”Kihokin viljelyä lääkekasviksi Pohjois-Satakunnan turvemailla – kestävä biotalous”. Tavoitteena oli parantaa kihokin viljelymahdollisuuksia ja analysoida sen vaikuttavia yhdisteitä. Tarkoituksena oli pystyttää kasvin siemenlähtöinen kasvullinen lisääminen sekä kehittää yksinkertainen analyysimenetelmä korkean erotuskyvyn nestekromatografille (HPLC) kihokin naftokinoneiden ja kversetiinin määrittämiseksi.
Tulosten perusteella HPLC-menetelmänkehitys onnistui ja kversetiini määritettiin näytteestä. Kaupallisen 7-metyylijuglonin puuttuminen aiheutti tulosten vajaavaisuuden ja aiheutti jatkotutkimustarpeen yhdisteen todentamiseksi. Pyöreä- ja pitkälehtikihokin pääsääntöisenä naftokinonina on 7-metyylijugloni, joten plumbagiinin poissaolo oli odotettua. Kasvullinen lisääminen toteutui pienestä itämisprosentista huolimatta. Kasvien kasvatus ½ Murashige & Skoog alustalla ja jakaminen 3-4 viikon välein tuottivat nopeasti lukumäärällisesti huomattavasti enemmän alkuperäisten kasvien kopioita ja massan kasvua rönsyilyn muodossa.
Opinnäytetyön tulokset palvelivat alkuperäistä tavoitetta. Jatkoehdotuksina ovat 7-metyylijuglonin fraktioiminen preparatiivista kolonnia hyödyntäen ja yhdisteen konsentrointi jatkotutkimuksia ja tunnistamista varten, joita Luonnonvarakeskuksen yhteistyökumppanit mahdollisesti suorittavat. Kasvullisen lisäyksen seuraavana toimenpiteenä on keskittyä kasvien onnistuneeseen siirtoon kasvatusalustalta rahkasammaleeseen. Tähän vaaditaan kasvien karaisu ja juurien kasvatus bentsyyliaminopuriinittomalla alustalla.