BIOTALOUDEN ERIKOISTUMISKOULUTUKSEN OSAAMIS- JA KOULUTUSTARVEKARTOITUS LAPIN METSÄSEKTORILLE
Santala, Kalle (2017)
Santala, Kalle
Lapin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061513594
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061513594
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia osaamis- ja koulutustarpeita Lapin alueen metsätalouden parissa toimivilla yrityksillä ja organisaatioilla on biotaloudessa. Lisäksi tutkitaan, millaisia vaatimuksia yrityksillä ja organisaatioilla on biotalouden erikoistumiskoulutuksen toteutukselle. Tämä tutkimus on osa kansallista biotalouden erikoistumiskoulutuksen kehitystyötä. Sen tarkoitus on osaltaan täyttää Lapin ammattikorkeakoululle annettu tehtävä kehitystyön sisäisen vastuunjaon mukaisesti.
Työn ensimmäinen osio perustuu kirjallisuudesta ja muista lähteistä koottuun selvitykseen biotalouden toimintaympäristön kuvaamiseksi. Varsinaisessa tutkimusosiossa on Lapin alueen biotaloustoimijoille toteutetulla teemahaastattelulla kerätty tietoa biotalouden erikoistumiskoulutuksen sisältö- ja toteutustoiveista. Vaikka biotalous on laajatoimialainen klusteri, haastateltaviksi valittiin ainoastaan Lapin metsäsektorin toimijoita Lapin ammattikorkeakoululle annetun vastuualueen ja opinnäytetyötutkimukselle asetettujen puitteiden vuoksi.
Tutkimuksen tuloksena todetaan, etteivät Lapin metsätalouden parissa toimivien organisaatioiden osaamispullonkaulat ole substanssiosaamisessa. Osaamistarpeet ovat toiminnan kehittämisessä ja olemassa olevan substanssiosaamisen tehokkaammassa hyödyntämisessä. Lisäksi tarpeita on myynti-, markkinointi-, johtamis- ja asiakaskohtaamistaitojen kehittämisessä. Koulutustarpeen määrittäminen koettiin tutkimuksessa haastavaksi, mutta tämä tutkimus antaa viitteitä sille, että koulutukselle on jo yksinomaan Lapin ammattikorkeakoulun toiminta-alueella niin paljon kysyntää, että koulutus on mahdollista toteuttaa kannattavasti.
Johtopäätöksenä todetaan, että tehokkain ja houkuttelevin koulutusmuoto on työn opinnollistamisen kautta tapahtuva koulutus. Opinnollistamisen myötä opiskelija voi paremmin hyödyntää omaa ammattitaitoaan osana koulutusta ja sisällyttää koulutuksesta saatavan tiedon osaksi työtään. Biotalouden erikoistumiskoulutuksen kehittäminen kannattaa jatkossa toteuttaa koulutuksesta saatavan palautteen ja työelämän kanssa käytävän keskustelun perusteella.
Työn ensimmäinen osio perustuu kirjallisuudesta ja muista lähteistä koottuun selvitykseen biotalouden toimintaympäristön kuvaamiseksi. Varsinaisessa tutkimusosiossa on Lapin alueen biotaloustoimijoille toteutetulla teemahaastattelulla kerätty tietoa biotalouden erikoistumiskoulutuksen sisältö- ja toteutustoiveista. Vaikka biotalous on laajatoimialainen klusteri, haastateltaviksi valittiin ainoastaan Lapin metsäsektorin toimijoita Lapin ammattikorkeakoululle annetun vastuualueen ja opinnäytetyötutkimukselle asetettujen puitteiden vuoksi.
Tutkimuksen tuloksena todetaan, etteivät Lapin metsätalouden parissa toimivien organisaatioiden osaamispullonkaulat ole substanssiosaamisessa. Osaamistarpeet ovat toiminnan kehittämisessä ja olemassa olevan substanssiosaamisen tehokkaammassa hyödyntämisessä. Lisäksi tarpeita on myynti-, markkinointi-, johtamis- ja asiakaskohtaamistaitojen kehittämisessä. Koulutustarpeen määrittäminen koettiin tutkimuksessa haastavaksi, mutta tämä tutkimus antaa viitteitä sille, että koulutukselle on jo yksinomaan Lapin ammattikorkeakoulun toiminta-alueella niin paljon kysyntää, että koulutus on mahdollista toteuttaa kannattavasti.
Johtopäätöksenä todetaan, että tehokkain ja houkuttelevin koulutusmuoto on työn opinnollistamisen kautta tapahtuva koulutus. Opinnollistamisen myötä opiskelija voi paremmin hyödyntää omaa ammattitaitoaan osana koulutusta ja sisällyttää koulutuksesta saatavan tiedon osaksi työtään. Biotalouden erikoistumiskoulutuksen kehittäminen kannattaa jatkossa toteuttaa koulutuksesta saatavan palautteen ja työelämän kanssa käytävän keskustelun perusteella.