Hengityksen arviointi ja hoito
Maanpää, Noora; Sipolainen, Jenna (2017)
Maanpää, Noora
Sipolainen, Jenna
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061313421
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061313421
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa tietoa aikuisten potilaiden hengityksen arvioinnista ja hoidosta. Tavoitteena on kehittää erikoissairaanhoidossa työskentelevien sairaanhoitajien osaamista potilaiden hengityksen arvioinnista ja hoidosta perushoidon tasolla, sekä edistää varhaista puuttumista hengitysvaikeuksien hoidossa. Tähän opinnäytetyöhön perustuen on tehty hengityksen arviointilomake ja muistilista hoitotyön keinoista. Opinnäytetyössä käytetään kuvailevaa kirjallisuuskatsausta (n=16). Opinnäytetyöstä rajattiin pois tehohoitopotilaat ja lapset. Tämä opinnäytetyö on osa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin STEPPI-hanketta.
Hengitys on peruselintoiminto, jota ihminen tarvitsee elääkseen. Hengitys ja hapensaanti ovat siis ehdottomia edellytyksiä elämän jatkumisen kannalta. Sairaanhoitajan osaamiseen sisältyy potilaiden vitaalielintoimintojen tarkkailu ja muutoksien huomioiminen, johon hengitys kuuluu yhtenä tärkeänä osa-alueena. Hengityksen arvioinnissa käytetään apuna monia erilaisia mittausmenetelmiä ja suoraa havainnointia potilaasta. Potilaiden hengityksestä tulee havainnoida hengitystapaa, -tiehyttä, -ääniä, hengityksen syvyyttä ja rytmiä, hengitysteiden eritteitä ja potilaan ihon väriä. Hengityksessä pyritään huomaamaan mahdolliset poikkeavuudet nopeasti. Hyvä osaaminen hengityksen arvioinnissa ja hoidossa edesauttaa varhaista puuttumista potilaiden hengitysongelmiin.
Opinnäytetyössä käsiteltiin erilaisia toimintakokeita, joiden avulla on mahdollista selvittää hengitysvaikeuksien syitä. Potilaiden hengityksen hoito määräytyy aina potilaan tarpeiden mukaan. Happihoito on yleinen ja tehokas tapa helpottaa potilaiden hengitysvajetta. Hengitysvaikeuksista kärsivien potilaiden oloa voidaan myös helpottaa erilaisten asentojen, oikeanlaisen hengittämisen ja liman imemisen avulla. Sairaanhoitaja ohjaa potilaita oikeanlaisiin tekniikoihin. Sairaanhoitajan työssä yksi suuri osa-alue on potilaiden opettaminen ja ohjaaminen.
Tässä opinnäytetyössä ei käsitelty erilaisia hengityssairauksia, vaan keskitytään yleisellä tasolla hengityksen arviointiin ja hoitoon. Hengityssairaudet ovat kuitenkin suuri ongelma sairastavuuden ja kuolleisuuden kannalta. Vuoteen 2020 mennessä hengityssairaudet tulevat lisääntymään. Väestö ikääntyy ja hengityssairaudet lisääntyvät, joten tämä tulee tuomaan haasteita tulevaisuudessakin.
Hengitys on peruselintoiminto, jota ihminen tarvitsee elääkseen. Hengitys ja hapensaanti ovat siis ehdottomia edellytyksiä elämän jatkumisen kannalta. Sairaanhoitajan osaamiseen sisältyy potilaiden vitaalielintoimintojen tarkkailu ja muutoksien huomioiminen, johon hengitys kuuluu yhtenä tärkeänä osa-alueena. Hengityksen arvioinnissa käytetään apuna monia erilaisia mittausmenetelmiä ja suoraa havainnointia potilaasta. Potilaiden hengityksestä tulee havainnoida hengitystapaa, -tiehyttä, -ääniä, hengityksen syvyyttä ja rytmiä, hengitysteiden eritteitä ja potilaan ihon väriä. Hengityksessä pyritään huomaamaan mahdolliset poikkeavuudet nopeasti. Hyvä osaaminen hengityksen arvioinnissa ja hoidossa edesauttaa varhaista puuttumista potilaiden hengitysongelmiin.
Opinnäytetyössä käsiteltiin erilaisia toimintakokeita, joiden avulla on mahdollista selvittää hengitysvaikeuksien syitä. Potilaiden hengityksen hoito määräytyy aina potilaan tarpeiden mukaan. Happihoito on yleinen ja tehokas tapa helpottaa potilaiden hengitysvajetta. Hengitysvaikeuksista kärsivien potilaiden oloa voidaan myös helpottaa erilaisten asentojen, oikeanlaisen hengittämisen ja liman imemisen avulla. Sairaanhoitaja ohjaa potilaita oikeanlaisiin tekniikoihin. Sairaanhoitajan työssä yksi suuri osa-alue on potilaiden opettaminen ja ohjaaminen.
Tässä opinnäytetyössä ei käsitelty erilaisia hengityssairauksia, vaan keskitytään yleisellä tasolla hengityksen arviointiin ja hoitoon. Hengityssairaudet ovat kuitenkin suuri ongelma sairastavuuden ja kuolleisuuden kannalta. Vuoteen 2020 mennessä hengityssairaudet tulevat lisääntymään. Väestö ikääntyy ja hengityssairaudet lisääntyvät, joten tämä tulee tuomaan haasteita tulevaisuudessakin.