Tornion kaupungin johtamisen arviointi BIKVA-menetelmällä
Huhta, Henna (2017)
Huhta, Henna
Lapin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060812921
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060812921
Tiivistelmä
Opinnäytetyönä toteutetun työelämän kehittämistehtävän tarve nousi esiin työyhteisöni arjesta. Kokemuksemme mukaan aluejohtajien työajan vievät palvelujohtaminen ja asioiden johtaminen niin, että heillä ei ole riittävästi aikaa henkilöstö- ja pedagogiselle johtamiselle.
Tarkoituksena on BIKVA-arviointimalliin perustuen selvittää miten Tornion kaupungin varhaiskasvatuksessa johtamisen eri osa-alueet, osaamisen johtaminen, jaettu johtaminen ja pedagoginen johtaminen, arvioidaan toteutuvan eri työntekijätasojen keskuudessa? Millä tavalla työntekijät arvioivat johtamisen toteutumista, mitä mieltä aluejohtajat ovat työntekijöiltään saamastaan palautteesta ja miten varhaiskasvatuksen päällikkö vastaa kentältä nousseisiin viesteihin.
Teoreettinen viitekehys rakentuu varhaiskasvatuksen perustehtävän ja toimintakulttuurin kautta varhaiskasvatuksen johtajuuteen. Johtajuudesta tarkastellaan erityisesti osaamisen johtamista, jaettua johtamista ja pedagogiikan johtamista.
Kehittämistehtäväni toteutettiin tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin monivaiheisesti, eri menetelmiä käyttäen. Työntekijöiden arviointi johtajuudesta toteutettiin sähköisellä kyselyllä, jonka tuloksia analysoin sisällönanalyysin keinoin. Aluejohtajien näkemykset työntekijöiltä saamastaan palautteesta kerättiin ryhmähaastattelulla, joka toteutettiin teemahaastattelun periaatteilla. Varhaiskasvatuksen päällikkö vastasi osaltaan kentältä nousseisiin arvioinnin ongelmakohtiin omassa teemahaastattelussaan. Molemmat haastattelut analysoin teemoittelemalla.
Tuloksista ilmeni, että työntekijät toivoivat esimiesten läsnäoloa arkeen ja sitä kautta lisää arjen tuntemusta. Palautetta omasta työstä ja pedagogiikan johtamista toivottiin enemmän. Johtopäätöksenä voidaan esittää, että aluejohtajien tulisi suunnitella omaa työtään siten, että pedagogiikan johtamiselle löytyy aikaa. Sen lisäksi, että he jalkautuvat seuraamaan yksiköiden toimintaa, tulisi yhteisesti keskustella arvoista, toimintakulttuurista, visiosta ja strategioista, joita kohti varhaiskasvatusta halutaan kehittää. Selkeät palaverirakenteet auttavat pedagogiikan johtamisessa.
Tarkoituksena on BIKVA-arviointimalliin perustuen selvittää miten Tornion kaupungin varhaiskasvatuksessa johtamisen eri osa-alueet, osaamisen johtaminen, jaettu johtaminen ja pedagoginen johtaminen, arvioidaan toteutuvan eri työntekijätasojen keskuudessa? Millä tavalla työntekijät arvioivat johtamisen toteutumista, mitä mieltä aluejohtajat ovat työntekijöiltään saamastaan palautteesta ja miten varhaiskasvatuksen päällikkö vastaa kentältä nousseisiin viesteihin.
Teoreettinen viitekehys rakentuu varhaiskasvatuksen perustehtävän ja toimintakulttuurin kautta varhaiskasvatuksen johtajuuteen. Johtajuudesta tarkastellaan erityisesti osaamisen johtamista, jaettua johtamista ja pedagogiikan johtamista.
Kehittämistehtäväni toteutettiin tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin monivaiheisesti, eri menetelmiä käyttäen. Työntekijöiden arviointi johtajuudesta toteutettiin sähköisellä kyselyllä, jonka tuloksia analysoin sisällönanalyysin keinoin. Aluejohtajien näkemykset työntekijöiltä saamastaan palautteesta kerättiin ryhmähaastattelulla, joka toteutettiin teemahaastattelun periaatteilla. Varhaiskasvatuksen päällikkö vastasi osaltaan kentältä nousseisiin arvioinnin ongelmakohtiin omassa teemahaastattelussaan. Molemmat haastattelut analysoin teemoittelemalla.
Tuloksista ilmeni, että työntekijät toivoivat esimiesten läsnäoloa arkeen ja sitä kautta lisää arjen tuntemusta. Palautetta omasta työstä ja pedagogiikan johtamista toivottiin enemmän. Johtopäätöksenä voidaan esittää, että aluejohtajien tulisi suunnitella omaa työtään siten, että pedagogiikan johtamiselle löytyy aikaa. Sen lisäksi, että he jalkautuvat seuraamaan yksiköiden toimintaa, tulisi yhteisesti keskustella arvoista, toimintakulttuurista, visiosta ja strategioista, joita kohti varhaiskasvatusta halutaan kehittää. Selkeät palaverirakenteet auttavat pedagogiikan johtamisessa.