HR-käytäntöjen kehittäminen kansainvälisessä organisaatiossa : Case: Trizell Group
Pirinen, Johanna (2017)
Pirinen, Johanna
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060812914
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060812914
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää parhaita käytäntöjä henkilöstöjohtamiseen kasvavassa kansainvälisessä organisaatiossa. Tutkimuksen tehtävänä oli tuottaa selvityksen perusteella toteutettava kehittämissuunnitelma valittujen HR-käytäntöjen parantamiseen kohdeorganisaatiossa. Kohdeorganisaatio eli työn tilaaja oli Trizell-konserni, jolla on toimintaa Englannissa, Suomessa ja Saksassa. Opinnäytetyössä keskitytään isoimman yhtiön eli Suomessa sijaitsevan FinVector Vision Therapies Oy:n HR-käytäntöjen kehittämiseen. Työssä tarkasteltaviksi henkilöstöhallinnon osa-alueiksi valittiin rekrytointi, perehdytys, esimiestyö, palkitseminen sekä kommunikaatio ja sisäinen viestintä. Kaikkia osa-alueita tarkasteltiin kasvavan kansainvälisen organisaation näkökulmasta.
Tutkimuksen menetelmälliset valinnat perustuivat tutkimuksen tavoitteisiin ja tutkimusongelmaan. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa kehittämissuunnitelma tiettyjen HR-käytäntöjen parantamiseen ja tutkimusongelmana oli löytää kehitettävät seikat valituista alueista. Tutkimus oli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen yhteys todelliseen työelämän pulmaan tukee konstruktiivisen lähestymistavan valintaa. Aitojen mielipiteiden ja käsitysten selvittämiseen käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja, joissa kysymykset ovat ennalta määritelty, mutta vastaukset ovat avoimia haastateltavan mielipiteitä. Teemoittelu analysointitapana tukee aiheen jakautumista viiteen eri henkilöstöjohtamisen osa-alueeseen.
Työ toteutettiin haastattelemalla kohdeorganisaation kansainvälistä kokemusta omaavaa henkilöstöä. Haastateltavia oli yhteensä kymmenen, joista suomalaisia oli kolme ja kansainvälisiä henkilöitä seitsemän. Kysymysten avulla kartoitettiin haastateltavien kokemuksia kohdeorganisaation HR-käytännöistä, aikaisempien organisaatioiden hyvistä HR-käytännöistä sekä siitä, minkälaisia kehittämistoiveita heillä oli nykykäytäntöihin kohdeorganisaatiossa.
Työn teoriaosuudessa käsitellään henkilöstöhallintoa käsitteenä ja HR:n tuomaa lisäarvoa organisaation tulokseen. Teoriaosuudessa käytiin läpi jokaisen tutkimukseen valitun HR-käytännön teoriaa ja niiden kehittämisen merkitys organisaatiolle.
Tutkimuksen tuloksista selvisi varsin kattavasti kehittämistä kaipaavat alueet kohdeorganisaation HR-käytännöistä. Näiden ja lähdekirjallisuuden perusteella laadittiin seikkaperäinen kehittämissuunnitelma tavoitteen mukaisesti. Tulokset tukivat vahvasti aikaisemmin aiheesta toteutettujen tutkimusten tuloksia ja olivat samansuuntaisia henkilöstöjohtamisen kirjallisuuden ja niissä mainittujen hyvien HR-käytäntöjen kanssa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää parhaita käytäntöjä henkilöstöjohtamiseen kasvavassa kansainvälisessä organisaatiossa. Tutkimuksen tehtävänä oli tuottaa selvityksen perusteella toteutettava kehittämissuunnitelma valittujen HR-käytäntöjen parantamiseen kohdeorganisaatiossa. Kohdeorganisaatio eli työn tilaaja oli Trizell-konserni, jolla on toimintaa Englannissa, Suomessa ja Saksassa. Opinnäytetyössä keskitytään isoimman yhtiön eli Suomessa sijaitsevan FinVector Vision Therapies Oy:n HR-käytäntöjen kehittämiseen. Työssä tarkasteltaviksi henkilöstöhallinnon osa-alueiksi valittiin rekrytointi, perehdytys, esimiestyö, palkitseminen sekä kommunikaatio ja sisäinen viestintä. Kaikkia osa-alueita tarkasteltiin kasvavan kansainvälisen organisaation näkökulmasta.
Tutkimuksen menetelmälliset valinnat perustuivat tutkimuksen tavoitteisiin ja tutkimusongelmaan. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa kehittämissuunnitelma tiettyjen HR-käytäntöjen parantamiseen ja tutkimusongelmana oli löytää kehitettävät seikat valituista alueista. Tutkimus oli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen yhteys todelliseen työelämän pulmaan tukee konstruktiivisen lähestymistavan valintaa. Aitojen mielipiteiden ja käsitysten selvittämiseen käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja, joissa kysymykset ovat ennalta määritelty, mutta vastaukset ovat avoimia haastateltavan mielipiteitä. Teemoittelu analysointitapana tukee aiheen jakautumista viiteen eri henkilöstöjohtamisen osa-alueeseen.
Työ toteutettiin haastattelemalla kohdeorganisaation kansainvälistä kokemusta omaavaa henkilöstöä. Haastateltavia oli yhteensä kymmenen, joista suomalaisia oli kolme ja kansainvälisiä henkilöitä seitsemän. Kysymysten avulla kartoitettiin haastateltavien kokemuksia kohdeorganisaation HR-käytännöistä, aikaisempien organisaatioiden hyvistä HR-käytännöistä sekä siitä, minkälaisia kehittämistoiveita heillä oli nykykäytäntöihin kohdeorganisaatiossa.
Työn teoriaosuudessa käsitellään henkilöstöhallintoa käsitteenä ja HR:n tuomaa lisäarvoa organisaation tulokseen. Teoriaosuudessa käytiin läpi jokaisen tutkimukseen valitun HR-käytännön teoriaa ja niiden kehittämisen merkitys organisaatiolle.
Tutkimuksen tuloksista selvisi varsin kattavasti kehittämistä kaipaavat alueet kohdeorganisaation HR-käytännöistä. Näiden ja lähdekirjallisuuden perusteella laadittiin seikkaperäinen kehittämissuunnitelma tavoitteen mukaisesti. Tulokset tukivat vahvasti aikaisemmin aiheesta toteutettujen tutkimusten tuloksia ja olivat samansuuntaisia henkilöstöjohtamisen kirjallisuuden ja niissä mainittujen hyvien HR-käytäntöjen kanssa.