Lastentarhanopettajien käsityksiä varhaiskasvatussuunnitelmauudistuksesta
Särkkä, Sonja; Broder, Erika (2017)
Särkkä, Sonja
Broder, Erika
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060712760
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060712760
Tiivistelmä
Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016) uudistettiin elokuussa 2016. Lailla velvoittavan perusteasiakirjan pohjalta kuntien on laadittava ja otettava käyttöön paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat 1.8.2017 mennessä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa lastentarhanopettajien käsityksistä koskien varhaiskasvatussuunnitelmauudistusta. Tutkimuksen avulla selvitettiin, millaiseksi lastentarhanopettajat kokevat työyhteisönsä valmiudet paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman (2017) käyttöönottoon sekä tutkittavien arvioita uudistuksen tuomista muutoksista päiväkodin arjessa.
Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselyllä, jossa yhdistyivät kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimusote. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla sekä kuvaamalla käsityksiä prosentuaalisesti. Kyselyyn vastasi 85 lastentarhanopettajaa 15 maakunnasta. Tutkimuksen perusteella 85,8 % lastentarhanopettajista koki tuntevansa varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016) keskimääräistä paremmin. Vastaajista 89,4 % koki uudistuksen hyödylliseksi. Vastaajista 66,7 % koki työyhteisöllään olevan hyvät valmiudet paikallisen varhaiskasvatussunnitelman (2017) käyttöönottoon. Käyttöönottoa edistävinä tekijöinä esille nousivat ammattitaitoinen henkilöstö, uudistusmyönteinen ilmapiiri sekä asianmukainen perehdytys. Vastausten perusteella lastentarhanopettajat toivoivat lasten ja huoltajien osallisuuden korostumista sekä pedagogiikan painottumista päiväkodin arjessa.
Lastentarhanopettajat kokivat varhaiskasvatusuudistuksen pääosin hyvänä. Työyhteisön valmiuksiin uuden varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönotossa suhtaudutaan kuitenkin varauksella kiireen, tiedonpuutteen ja muutosvastaisuuden vuoksi. Jatkotutkimusaiheiksi tutkimuksen pohjalta nousee kysymys siitä, miten varhaiskasvatussuunnitelmauudistus näyttäytyy käytännössä varhaiskasvatuksen arjessa ja kuinka uudistus on vastannut lastentarhanopettajien ennakkokäsityksiä muutoksesta.
Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselyllä, jossa yhdistyivät kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimusote. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla sekä kuvaamalla käsityksiä prosentuaalisesti. Kyselyyn vastasi 85 lastentarhanopettajaa 15 maakunnasta. Tutkimuksen perusteella 85,8 % lastentarhanopettajista koki tuntevansa varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016) keskimääräistä paremmin. Vastaajista 89,4 % koki uudistuksen hyödylliseksi. Vastaajista 66,7 % koki työyhteisöllään olevan hyvät valmiudet paikallisen varhaiskasvatussunnitelman (2017) käyttöönottoon. Käyttöönottoa edistävinä tekijöinä esille nousivat ammattitaitoinen henkilöstö, uudistusmyönteinen ilmapiiri sekä asianmukainen perehdytys. Vastausten perusteella lastentarhanopettajat toivoivat lasten ja huoltajien osallisuuden korostumista sekä pedagogiikan painottumista päiväkodin arjessa.
Lastentarhanopettajat kokivat varhaiskasvatusuudistuksen pääosin hyvänä. Työyhteisön valmiuksiin uuden varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönotossa suhtaudutaan kuitenkin varauksella kiireen, tiedonpuutteen ja muutosvastaisuuden vuoksi. Jatkotutkimusaiheiksi tutkimuksen pohjalta nousee kysymys siitä, miten varhaiskasvatussuunnitelmauudistus näyttäytyy käytännössä varhaiskasvatuksen arjessa ja kuinka uudistus on vastannut lastentarhanopettajien ennakkokäsityksiä muutoksesta.